Iho- ja hengitystiealtistumista akrylaateille ei vielä tunneta tarpeeksi turvallisten käyttöohjeiden laatimiseksi. Työterveyslaitos on aloittanut hankkeen, jossa selvitetään altistumista yhdessä ammattilaisten kanssa.

― Ongelma on kehittynyt reilun kymmenen vuoden aikana, kun ripsienpidennysten ja rakennekynsien suosio on noussut, kertoo hankkeen vetäjä Katri Suuronen Työterveyslaitokselta.

Ripsiliimat sekä rakennekynsiaineet sisältävät kovettumattomia akrylaatteja, jotka ovat voimakkaita ärsykkeitä iholle ja hengitysteille. Akrylaatit ovat synteettisia hartseja, joita käytetään muovin valmistuksessa. Kovettuneena akrylaatit eivät yleensä allergisoi.

Yleisin työperäinen vaiva on allerginen kosketusihottuma etenkin käsissä, mutta myös astmaa ja ammattinuhaa esiintyy.

Alalla toimii paljon yksityisyrittäjiä, joilla saattaa olla vajavaiset tiedot kemikaalien riskeistä. Käytettyjen työtapojen ja aineiden valvonta on vaikeaa. Hankkeen tarkoituksena on tiedottaa ammattilaisia riskeistä ja niiden tunnistamisesta, jotta he osaavat muuttaa työskentelytapojaan ja näin ehkäistä syntyviä allergioita.

Allergia pakottaa usein vaihtamaan ammattia

Allergia-, iho-, ja astmaliitto ry:n asiantuntija Anne Vuorenmaa kertoo kosketusallergian olevan ikuinen, eikä hoitomuotoja ole. Oireet lakkaavat usein vasta, kun lakataan käsittelemästä allergisoivaa ainetta. Ensimmäisiä oireita herkistymisestä ovat ihon punoitus, kutina ja turvotus sekä käsissä kynsinauhojen halkeileminen ja tulehtuminen.

― Kosketusallergian syntyminen vaatii yleensä pidempiaikaista altistumista, joskin ihmiset ovat erilaisia ja joskus jo yksi altistumiskerta riittää herkistymiseen, sanoo Vuorenmaa.

Akrylaateille herkistyminen voi tapahtua suorassa ihokontaktissa tai höyrystymisen kautta. Rakennekynsiä tehdessä syntyy myös paljon hiontapölyä, joka saattaa aiheuttaa herkistymistä.

Hankkeen tavoitteena tiedottaa myös kuluttajia

Allergioiden tiedetään lisääntyneen myös kuluttajien keskuudessa.

― On kuluttajan oma valinta ryhtyä kauneudenhoidollisiin toimenpiteisiin, mutta hänellä täytyy olla tarpeeksi tietoa allergian riskeistä tämän päätöksen tekemiseen, sanoo Suuronen Työterveyslaitokselta.

Ammattilaiset suosittelevat, että hoitoja tehtäisiin ainoastaan virallisissa hoitoloissa, esimerkiksi kauneushoitoloissa. Tekijän vastuullisuudesta voi silti olla vaikea saada varmuutta, sillä alaa ei ole sertifioitu. Suuronen toivoo tähän asiaan parannusta.

Hän kehottaa olemaan valppaana myös käytettävien kosmetiikkatuotteiden suhteen. Niiden markkinointi on usein harhaanjohtavaa ja antaa virheellisen kuvan tuotteen terveellisyydestä. Purkin kyljessä oleva teksti ”dermatologisesti testattu” ei suoranaisesti tarkoita mitään.