Jos äiti stressaa raskauden aikana ilmastonmuutosta, voi sikiön geenien toiminta muuttua ja alttius mielenterveyden häiriöille kasvaa. Stressin aikaansaama hormoni äidin kehossa on tässä tapauksessa niin kutsuttu ympäristötekijä, jolle sikiö altistuu. Ympäristötekijällä voi olla merkittävä vaikutus siihen, millä voimakkuudella geenejämme DNA-juosteesta luetaan. DNA-juoste löytyy jokaisesta solusta ja sisältää ihmisten geenitiedon, eli perimän.

DNA-juosteen päällä on informaatiokerros, epigenomi. Se säätelee geenien toiminnan voimakkuutta. Ympäristötekijät vaikuttavat epigenomin ja epigeneettisten merkkien toimintaan. Kuva: Adobe Stock

Puhutaan pehmeästä perinnöllisyydestä. Kyse on epigenetiikasta, joka säätelee geeniemme toimintaa. Muutoksia epigeneettisissä merkeissä aiheuttavat esimerkiksi elintavat ja erilaiset ympäristötekijät kuten ilmansaasteet, stressi ja lämpötila. Merkit mahdollistavat vuorovaikutuksen ympäristön ja geenien välillä ja auttavat sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön.

Epigenetiikkaa voi olla helpompi ymmärtää esimerkillä kaksosista. Identtisillä kaksosilla on samanlaiset DNA-juosteet, mutta geenien toimintaa säätelevät epigeneettiset merkit voivat poiketa toisistaan saaden aikaan eroja esimerkiksi kaksosten ulkonäössä.

Pehmeä perimä mahdollistaa nopean sopeutumisen. Siitä huolimatta epigenetiikan dosentti Nina Kaminen-Aholalla Helsingin yliopistolta ei juurikaan ole lohdullista sanottavaa edustamaltansa tieteenalalta eliöiden mahdollisuuksista ilmastonmuutoksessa. Hänen mukaansa muutoksia tulee todennäköisesti liian nopeasti ja liian paljon.

Maapallon hyvinvoinnin lisäksi Kaminen-Aholaa huolettaa, millaisia mielenterveyden ongelmia tästä vielä koituu. Esimerkiksi uhat aiheuttavat stressiä, joka tutkitusti vaikuttaa myös seuraavaan polveen.

– Parhaimmillaan tämä stressiherkkyys auttaa jälkeläisiä selviämään haastavassa ympäristössä, mutta pahimmillaan se tarkoittaa pelokkuutta, ahdistusta ja kasvanutta riskiä erilaisiin mielenterveyden häiriöihin. On varmasti myös hyvä miettiä, millaiseen ympäristöön haluamme sopeutua, Kaminen-Ahola pohtii.

Dosentti Nina Kaminen-Ahola toimii epigenetiikan tutkijana Helsingin yliopiston ympäristöepigenetiikan laboratoriossa. Kuva: Elina Manninen

Epigenetiikan tutkimusta on jatkettava

Ymmärrys epigeneettisten muutosten merkityksestä on lisääntynyt. Meillä on jo olemassa esimerkiksi epigeneettisiä lääkkeitä syöpiin. Hänen mielestään haitallisia muutoksia ajatellen on ehdottomasti positiivista, että tutkimustiedon lisääntyessä voimme vaikuttaa halutulla tavalla epigeneettisiin merkkeihin ja sitä kautta geenien toimintaan. Epigenetiikan tutkimus on vielä tieteenalana jokseenkin nuori, joten opittavaa ihmisillä on vielä paljon tällä perinnöllisyystieteen saralla.