VJ tuottaa reaaliaikaisia visuaaleja artistin tai DJ:n esittämän musiikin tahtiin klubeilla ja tapahtumissa. Visuaalit ovat esimerkiksi päällekkäin laitettuja videopätkiä tai manipuloitua kuvavirtaa. Valo- ja äänitekniikan lisäksi ne tekevät esityksestä näyttävämmän ja mielenkiintoisemman katsoa.

Video- ja mediataiteen kehitys teknologian myötä on mahdollistanut visuaalien tuottamisen, eli visuttamisen muotoutuvan täysin omaksi alalajikseen.

Anni Tolvanen eli VJ Anni Laser työskentelee päivisin graafikkona ja viikonloppuisin VJ:nä klubitapahtumissa.

– Minulle VJ:n työ on visuaalisia, improvisaatiovetoisia kokeiluja ja oman mielikuvituksen harjoittamista. Visuaalien luomiseen käytän VDMX -ohjelmaa, jossa teen sillä omaa materiaalia tai yhdistelen jo olemassa olevia kuvia.

Tolvanen uskoo, että parhaimmillaan visuaalit voivat musiikkiin hyvin yhdistettynä saada kokijalleen aikaan meditatiivisen tilan, jossa voi uppoutua omiin ajatuksiinsa, unohtaa ympäristönsä ja keskittyä hetkeen. Siihen hän ainakin omalla työllään pyrkii.

Anni Tolvanen eli VJ Anni Laser käyttää VDMX -ohjelmaa visuaalien luomiseen ja hallitsee kuvavirtaa MIDI-kontrollerin avulla.

Audiovisuaalisuus vaikuttaa ihmiselimistöön 

Auditiivisten ja visuaalisten elementtien yhdistäminen ärsyttää näkö- ja kuuloaistia, mutta se voi tuntua myös muualla elimistössä.

– Esimerkiksi jos kuva on läheltä, tarkkaa ja realistista, niin sen voi alkaa aistimaan itsekin fyysisesti, kuten kylminä väreinä, liikkuvan kuvan tutkija Kati Kivinen sanoo.

Kivisen mukaan audiovisuaalisen taiteilijan pyrkimyksenä on usein, että teos koetaan kokonaisvaltaisesti, eikä sitä vain katsota.

– Audiovisuaalisen taiteen immersiivisyys eli sellainen ympäröivä, sisäänsä sulkeva vaikutus voi rikastuttaa kokemusta mielettömän paljon verrattuna äänen tai kuvan kokemiseen erikseen.

Kivinen tunnistaa media- ja videotaiteen kentän pirstoutumisen jo kymmenen vuoden takaa, jonka jälkeen liikkuvan kuvan ja näyttöjen käyttäminen lisääntyi. Hänen mielestään VJ:n työtä itsessään voi kutsua jo media- tai videotaiteeksi.

– VJ:n työ on kuitenkin yleensä enemmän tapahtumaluontoista työtä, enkä esimerkiksi tiedä, myönnettäisiinkö VJ:n työlle taiteilija-apurahaa, jos sellaista hakisi.

VJ:n työ kaipaa myös omaa näyttämöä

Nykyään valtaosalle klubeista on järjestetty puitteet visuaalien projisoimiselle.

– On tajuttu, että kokemus jää vähän köyhäksi, jos vain ääni- ja valotekniikasta huolehditaan, Tolvanen sanoo.

Digitaalisia näyttöjä on joka paikassa ja yleistyvä 5G mahdollistaa raskaamman datan siirtämisen. Interaktiiviset virtuaaliset ympäristöt eivät tunnu enää futuristiselta keksinnöltä. Liikkuvan kuvan maailma tulee yhä enemmän osaksi meidän kaikkien arkea, jolloin se luonnollisesti vaikuttaa myös taiteilijoiden tekemiseen. Aikaisemmat VJ-sukupolvet ovat luoneet työllään hyvän pohjan tekemisen perusteille ja edullinen teknologia on useampien VJ:den saatavilla.

Visuttamisen marginaalisuudesta kertoo kuitenkin vielä se, etteivät suuret yleisöt vieläkään ymmärrä VJ:n osaa tapahtumien luomisessa.

– Useimmiten klubit mainostavat vain hyvää äänentoistojärjestelmäänsä, koska kaikki ymmärtävät mitä se käytännössä tarkoittaa, Tolvanen sanoo.

Lokakuun alussa ensimmäistä kertaa järjestetty audiovisuaalisen taiteen Aavistus-festivaalin järjestäjät halusivat luoda tapahtuman, jossa VJ:n taiteellinen ilmaisu on kaiken keskiössä.

– Audiovisuaalisia tapahtumia on ollut Suomessa jonkun verran aikaisemminkin, mutta niissä on keskitytty enemmän teknologiaan ja eritoten valo- ja videotaiteeseen, ei nimenomaan VJ-kulttuuriin.

Tolvanen toimi Aavistus-festivaalin päägraafikkona.

– Yksi tavoitteistamme oli popularisoida VJ-kulttuuria nimenomaan laajemmille yleisöille, toimia matalan kynnyksen porttina visuttamisen maailmaan, Tolvanen sanoo.

Aavistus-festivaalin päätapahtuma järjestettiin Valkoisessa Salissa 3.10.2020. Kuva: Jelena Candolin.

Tolvasen mielestä oli vain ajan kysymys, että tällainen festivaali toteutuisi Suomessa.

VJ-kulttuuri tarvitsee juuri sellaisia tilaisuuksia kehittyäkseen.

Lue myös: DJ-livestriimit viihdyttävät, mutta eivät kannata taloudellisesti

Lue myös: Helsingin keskustan keikkapaikkojen kato vankistanut Kallion asemaa elävän musiikin keskuksena