DJ-livestriimit viihdyttävät, mutta eivät kannata taloudellisesti

Keikkojen livestriimaus oli kevään kokoontumisrajoitusten ajan ainut tapa jatkaa DJ-esiintymisiä yleisöille. Livestriimit eivät kuitenkaan sellaisenaan ole tulleet jäädäkseen.

Helsinkiläinen Lupu Pitkänen on tuottanut tapahtumien suoratoistoja vuodesta 2017 lähtien. Kevään aikana Pitkänen oli tuottamassa Puotila UG -klubin livestriimejä, joilla oli parhaimmillaan jopa tuhat katsojaa.

Twitch-suoratoistopalvelussa maaliskuussa järjestetyn ensimmäisen striimin jälkeen katsojamäärät kuitenkin laskivat tasaisesti.

– Aika paljon olisi voinut tehdä toisin. Tekniikkaa olisi voinut kehittää enemmän ja lisätä jonkinlaista katsojien vuorovaikutusta. Livestriimeistä on myös hankalaa saada tuloja ja siten ne eivät pidemmän päälle ole kannattavia.

Pitkänen on myös itse keikkaillut sekä Suomessa että ulkomailla DJ Lupuna 90-luvulta lähtien. Livestriimissä hän soitti ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna.

Pitkäsen mielestä parhainta striimeissä oli se, miten visuaalinen käyttö pääsi paremmin oikeuksiinsa. Visuaalit pystyivät projisoimaan suoraan tietokoneen näytölle, jolloin striimissä tapahtui jatkuvasti jotain. VJ:n eli video jockeyn työ saattaa klubiympäristössä jäädä varjoon, kun klubilla tapahtuu samaan aikaan paljon muutakin.

Lupu Pitkänen ja Puotila UG:n striimauksessa käytettyjä laitteita.

Livestriimit loivat uusia mahdollisuuksia

Synkkään ja raskaaseen tanssimusiikkiin keskittyvä Synapsi-klubi järjestettiin maaliskuusta elokuuhun pelkästään virtuaalisena. Synapsin perustaja ja järjestäjä Kalle Kirjalainen eli DJ K-109 striimasi klubi-illan joka viikko, yhteensä 17 kertaa.

Striimaamiseen käytettiin Restream-kanavaa, joka välitti kuvan Youtubeen, Facebookiin ja Twitchiin. Katsojia oli joka kerralla 20–150.

– Alussa oli sellainen pieni hype päällä ja yleisöä kiinnosti uusi formaatti. Kun klubit aukesivat taas kesän lopussa, striimien katsojamäärät alkoivat laskemaan samaan aikaan, Kirjalainen sanoo.

Kirjalainen uskoo, että striimejä voisi järjestää tulevaisuudessa fyysisten tapahtumien rinnalla, jos tekniikkaa kehittäisi ja katsojien osallistumista lisättäisiin. Synapsi-klubi ei aio jatkaa striimaamista, vaan järjestää fyysisiä tapahtumia entiseen tapaan. Ilman tuloja striimien järjestäminen vie liian paljon energiaa ja aikaa.

Kirjalaisen mielestä livestriimin ja tavallisen keikan soittaminen ei ole kumpikaan toistaan parempi tai huonompi vaihtoehto. Molemmissa on sekä hyvät että huonot puolensa.

Kalle Kirjalainen on järjestänyt Synapsi-klubia fyysisenä tapahtumana vuodesta 2006 lähtien.

Kun koko klubikokemus siirretään virtuaaliseksi, moni niille olennainen osa, kuten sosiaalisuus ja yhteisöllisyys jäävät puuttumaan. Toisaalta virtuaalisuus tarjoaa myös mahdollisuuden kokeilla uusia asioita, kuten erilaisen musiikin soittamista.

– Soitin enemmän kokeellisempaa musiikkia enkä sellaista, joka sopisi nimenomaan tanssittavaksi fyysiselle klubille, Kirjalainen sanoo.

Striimejä pystyi järjestämään myös keskellä viikkoa, kun useimmat katsojat olivat viikonpäivästä huolimatta kotona.

Livestriimeistä on vaikeaa saada kannattavaa liiketoimintaa

Ilmaiseksi katsottavat Puotila UG:n livestriimit järjestettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin. Puotila UG klubia pitävä Enlightertainment ry sai kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriöltä 2000 euron avustusrahan. Sillä katettiin striimin järjestämisestä aiheutuneita kuluja ja maksettiin korvauksia järjestäjille.

– Ensimmäisen livestriimin aikana oli mahdollisuus tehdä myös lahjoituksia kannatusmielessä, jotta klubi selviytyisi tilojensa vuokranmaksusta, Pitkänen sanoo.

Vapaaehtoisia lahjoituksia ja apurahoja lukuun ottamatta livestriimauksilla ei ole voinut saada tuloja.

– Toivon, että korona-aika innoittaisi järjestämään fyysisistä tapahtumista livelähetyksiä tulevaisuudessakin. En silti usko livestriimien pysyvän suosittuna keikkamuotona tai muuttuvan kannattavaksi, jos viikonloppuisin on mahdollisuus mennä fyysisesti klubille.