Kauniiden vihannesten ja hedelmien näkeminen inspiroi vihanneskimppujen tekijää

Maailmalla jo muutaman vuoden ajan suosiota nauttineet vihanneskimput ovat nyt rantautumassa Suomeen. Ilmiö on täällä vielä melko tuntematon ja tekijöitä löytyykin vain muutama.

Floristit ovat käyttäneet kimpuissaan esimerkiksi erilaisia hedelmiä toki ennenkin, mutta lähinnä vain yksityiskohtina. Vihanneskimput sen sijaan tehdään pääasiassa tai kokonaan vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Niissä saattaa olla myös muutamia kukkia, yrttejä tai lehtiä samaan tapaan koristeena kuin kukkakimpuissa hedelmiä.

Kimppuja ostetaan lahjaksi ja juhlapäiviksi

 

Kimppuja ostetaan paljon esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Kimppu on myös hyvä tapa yllättää joku iloisesti. Vihanneskimpussa kiinnostaa sen erikoisuus verrattuna tavalliseen kukkakimppuun.

-Kaikki kertovat, että vihanneskimppu on ei-tavallinen kimppu, koska siinä ei ole kukkia. Se on vähän erikoinen, yllättävä, kertoo Nura Leino, jolla on oma Vihanneskimppu.fi -yritys.

Kimput sopivat hyvin koristeiksi juhliin ja omaksi iloksi kotia koristamaan esimerkiksi juhlapäivien aikaan. Niitä ostetaankin enemmän juuri juhlapäivien aikoihin. Silloin myös teemaan sopivat värit ovat suosiossa. Jouluisin tilataan punaisia kimppuja ja pääsiäisen aikaan keltaisia.

Kauneus on kimppujen ydin

 

Kimpuissa kiehtoo niiden erikoisuuden lisäksi raaka-aineiden esteettisyys. Hedelmiä, vihanneksia ja marjoja on erimuotoisia, -värisiä ja -kokoisia, joten niistä saa aikaan monennäköisiä kimppuja.

Mikään väri ei nouse selkeästi suosituimmaksi. Toisinaan ihmiset haluavat juuri tietyn värisiä kimppuja, esimerkiksi syntymäpäiväsankarin lempiväriä. Joskus taas halutaan mahdollisimman kirjava kimppu.

Omena on Nura Leinon kokemuksen mukaan suosituin raaka-aine. Hän arvelee ihmisten pitävän omenoista niiden eri värien ja koon vuoksi.

Kimppuja on saatavilla s-, m-, l- ja xl-kokoisina. Nuoret pitävät enemmän pienistä kimpuista, kun taas vanhemmat ihmiset suuremmista. Suosituin on kuitenkin keskikokoinen.

Hedelmä- ja marjakimppu, joka sopisi vaikka treffeille (Kuva: Nura Leinon kotiarkisto).

Kimppujen teko on taidetta

 

Kimppujen tekemisessä Leinoa kiinnostaa sen taiteellinen puoli. Hän saa käyttää luovuuttaan ja tehdä erilaisia asetelmia.

– Minusta tuntuu taiteilijalta.

Leino opetteli kimppujen teon katsomalla netistä videoita yötä myöten. Jokainen päivä antaa harjoitusta ja kehittää paremmaksi. Hän haluaa tehdä jokaisesta kimpusta aiempia hienomman.

Oikein säilytettyinä koristeet voi syödä

 

Kimppujen materiaaleja hankittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota tuoreuteen. Tuoreista raaka-aineista tehdyt kimput näyttävät paremmilta ja säilyvät pidempään.

Kimput säilyvät hyvinä raaka-aineista riippuen muutamasta päivästä viikkoon. Kimppuja voi halutessaan säilöä jääkaapissa, sillä ne säilyvät paremmin viileässä.

Vihanneskimput ovat syötävää floristiikkaa eli kimppujen vihannekset, hedelmät ja marjat voi syödä sen jälkeen, kun kimppu on ilahduttanut koristeena. Raaka-aineet on kuitenkin muistettava pestä ennen syömistä.

Näyttävä kimppu voi koostua yllättävistä elementeistä. (Kuva: Nura Leinon kotiarkisto).

Palaute on ollut pelkästään positiivista

 

Vihanneskimppujen suosio saattaa tulevaisuudessa kasvaa, sillä niiden saama palaute on Leinon mukaan ollut ainoastaan hyvää.

– Kun aloitin tekemään kimppuja, julkaisin ensin paljon kuvia ja katsoin, pitävätkö suomalaiset tällaisesta tekemisestä. Heti kirjoitettiin, että tämä on ihana idea.

Leino uskoo ja toivoo kimppujen suosion kasvavan tulevaisuudessa.

– Ihmiset kaipaavat ympärilleen luonnollisia asioit.

Kimppuartisti Leino tuntee itsensä taiteilijaksi (Kuva: Nura Leinon kotiarkisto).