Koivusaaren rakentamisen yhteydessä tehtävistä ruoppauksista ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia eli YVAa, sillä kyseessä on rakennushanke. Asumattomalle saarelle rakennetaan asuntoja 5000 ihmiselle.
Ympäristövaikutusten arivointimenettelyllä selvitetään isojen hankkeiden merkittäviä ympäristövaikutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY-keskus, päättää, onko arviointi tarpeellinen. Arvioinnin toteuttaa hankkeesta vastaava, eli Koivusaaren tapauksessa se olisi Helsingin kaupunki. Arvioinnin tekeminen kestää vähintään vuoden.
Helsingin kaupunki aloittaa Koivusaarta ympäröivän meren ruoppaamisen kahden vuoden päästä. Ruopattava alue on 27 hehtaaria eli 38 jalkapallokentän kokoinen alue.
Maa-ainesta otetaan 340 000 kuutiometriä. Tilalle mereen tulee reilu miljoona kuutiometriä täyttömaata eli 12 eduskuntatalon verran.
Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä eli YVA-lakia sovelletaan, kun maa-ainesta otetaan myytäväksi yli 25 hehtaarin pinta-alalta tai yli 200 000 kuutiota vuodessa.
Koivusaaren ruoppauksissa on kuitenkin kyse rakennushankkeesta, joten tilanteeseen pätee maa-aineslaki – arviointia ei tarvitse tehdä, kun maata otetaan rakentamisen yhteydessä. Maata ei myöskään tulla myymään.
Ei virallista päätöstä
Helsingin kaupunki on saanut vesiluvan Aluehallintovirastolta eli AVIlta, mikä oikeuttaa merenalaiset rakennustyöt.
–Vesiluvalla annetaan lupa pilata luontoa, mutta tuhot pysyvät siedettävän rajoissa, sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövaikutukset ja alueidenkäyttöyksikön päällikkö Timo Kinnunen.
Lauttasaari-Seura vaati vesiluvan valmisteluvaiheessa ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä AVIlta.
Vuonna 2019 ELY-keskus totesi AVIn pyytämässä lausunnossa, että hankkeen vaikutuksia luontoon ei tarvitse arvioida YVA-lain mukaisesti.
ELY-keskus ei tehnyt arvioinnin tekemättä jättämisestä virallista päätöstä. Kinnunen ei osaa sanoa, miksi päätöstä ei tehty.
– Hallinto-oikeus ratkaisee, olemmeko toimineet oikein, kun päätös jätettiin tekemättä.
Kinnusen mukaan ei ole olemassa tarkkaa ohjeistusta, milloin virallinen päätös tulee tehdä YVAn tarpeellisuudesta. ELY-keskus antaa päätöksen, jos joku pyytää sitä.
Kaupunginosayhdistyksen lisäksi esimerkiksi hankkeen toteuttaja eli Helsingin kaupunki olisi voinut tehdä aloitteen ympäristövaikutusten arvioinnista.
Kun ELY-keskus antoi lausuntonsa AVIlle, ruopattava alue oli 23 hehtaaria. Kahdessa vuodessa alue on suurentunut neljällä hehtaarilla.
Ympäristöministeriö ei halunnut kommentoida yksittäistä hanketta ja ELY-keskuksen tekemää ratkaisua.
Vesiluvasta on valitettu
Lauttasaari-Seura valitti AVIn heinäkuussa antamasta vesiluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen.
– Seuran yksi vaatimuksista on ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen, kertoo Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja Katri Penttinen.
Penttisen mukaan Lauttasaari-Seura vaatii, että AVIn ei tulisi antaa vesilupaa ollenkaan. Mikäli tämä ei onnistu, seura vaatii luvan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja että täytettävää merialuetta pienennettäisiin.
- Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä eli YVAlla arvioidaan isojen hankkeiden ympäristövaikutuksia.
- Aloitteen YVAsta voi tehdä hankkeesta vastaava, lupaviranomainen, Ely-keskus tai asukasyhdistys.
- Laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä eli YVA-laissa on määritelty hankkeet, joista arviointi tulee tehdä automaattisesti. Arviointi voidaan tehdä myös muunlaisista hankkeista ELY-keskuksen päätöksellä.
- Vesilain mukaisella vesiluvalla annetaan lupa rakentaa vesistössä. Lupaa haetaan aluehallintovirastolta.
- Maa-aineslaki koskee soran, hiekan, saven ja mullan ottamista, kun niitä kuljetetaan muualle, varastoidaan tai jalostetaan. Laki ei koske rakentamisen yhteydessä otettavaa maa-ainesta.