Pappi Kai Sadinmaa kirjoitti syyskuun lopulla Helsingin piispa Teemu Laajasalon antaneen hänelle potkut Malmin seurakunnasta. Kirkon hallintoa toistuvasti urallaan kritisoinut, anarkistipapiksi nimetty Sadinmaa syytti Laajasaloa sosiaalisessa mediassa Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ohittamisesta. Päivitys sai aikaan keskustelun pelon ilmapiiristä kirkon sisällä ja Sadinmaan mukaan tällainen tilanne on aidosti olemassa.
— Kirkko on hierarkinen ja vanhanaikainen työyhteisö. Johtajia suojellaan ja viestintuojat ammutaan. Autoritaarinen pelon ilmapiiri on ehdottomasti olemassa, Sadinmaa sanoo.
Viransijaisena Malmin seurakunnassa toimiva Sadinmaa joutui kohun keskelle julkaistuaan kahden oululaispapin kanssa vetoomuksen. Siinä kehotettiin kirkon työntekijöitä ja jäseniä sanoutumaan irti piispojen asemasta kirkon johtajina.
Sadinmaan tapaus on nostanut keskusteluun kysymyksen pelon ilmapiiristä tai vaikenemisen kulttuurista kirkossa.
Keskustelukulttuurissa tapahtunut muutos parempaan
Itä-Suomen yliopiston teologian professori Kati Tervo-Niemelän mukaan kyse on päinvastaisesta ilmiöstä. Hänen mukaansa esimerkiksi seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyviä kysymyksiä on nykyisin helpompi ottaa puheeksi kirkon sisällä kuin pari vuosikymmentä sitten. Hän ei myöskään näe, että toisinajattelu olisi väärin.
— Kyllä tällainen vaikenemisen kulttuuri on vähentynyt. 2000-luvun taitteessa tabuja oli vielä selvästi enemmän ja ihmisistä on tullut nykyisin avoimempia, Tervo-Niemelä sanoo.
Yli 20 vuotta tutkijana toiminut Tervo-Niemelä kokee, että aiemmin konservatiivisemmin ajattelevista on tullut nykypäivän kirkossa niitä, jotka vaikenevat. Erilaisuudesta on kuitenkin hänen mukaansa muotoutunut helpommin lähestyttävä asia ja teema, josta ennemmin kannustetaan puhumaan kuin vaikenemaan.
Kirkko on joka tapauksessa vanha instituutio, jonka sisäiset asennemuutokset ovat hitaita prosesseja. Etenkin nuoret työntekijät ja papit ovat Tervo-Niemelän mukaan kokeneet tämän haastavaksi. Liberaalimpi yhteiskunta ja ajattelunvapaus eivät aina kohtaa konservatiivisemmin ajattelevien kirkon vanhimpien kanssa.
— Joissain seurakunnissa on edelleen kulttuuri, jossa uudistushaluiset mielipiteet vaiennetaan. Tämä aiheuttaa etenkin nuorissa paljon ihmetystä oman uran suhteen, Tervo-Niemelä sanoo.
Vaikenemisen kulttuuri on ilmiö, johon tuskin on yhtä ratkaisua. Yhtenä ratkaisuna voitaisiin pitää keskustelukulttuurin muutosta työpaikoilla, myös kirkossa. Erilaisuuden hyväksyminen ja toisten mielipiteiden kunnioittaminen olisivat tärkeitä asioita pitää mielessä.
Kai Sadinmaa ei lopulta saanut potkuja Malmin seurakunnasta. Tuomiokapituli päätti jatkaa hänen viransijaisuuttaan joulukuun alussa pidettävään kokoukseen asti.