Huuhkajien menestys vahvistaa suomalaista identiteettiä ja lisää elämäniloa

Urheilu kaikissa muodoissaan jakaa mielipiteitä. Kuitenkin noin kolme neljästä suomalaisesta on kiinnostunut siitä, että maamme urheilijat menestyvät kansainvälisesti.

Tämä selviää Suomen Olympiakomitean johdolla rakennetusta tutkimuksesta, ”huippu-urheilun yhteiskunnallisesta perustelusta”, jonka mukaan lähes sama määrä suomalaisia kokee saavansa hyvää mieltä huippu-urheilun seuraamisesta.

Tutkimuksen työryhmässä mukana olleen toimittajan Saska Saarikosken mukaan urheilun ilmiöillä on laajempiakin merkityksiä. Suomalaisille tämä on tarkoittanut aikanaan jopa kansallisen itsetunnon ja identiteetin luomista.

– Etenkin silloin, kun poliittinen tilanne oli Suomen kannalta epävarmempi. Sanottiin, että suomalaiset juoksivat itseään maailmankartalle.

Saarikoski toteaa, että nykyään kyseessä on ennen kaikkea viihdeteollisuuden tuottama ajanviete. Suomessa identiteettiä rakentava merkitys on kuitenkin säilynyt.

– Kynnyksiä on voitettu yksi kerrallaan. Silloin kun minä olin nuori, emme olleet voittaneet edes jääkiekkomitalia, ja nyt on jo kolme kultaa.

Huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu alleviivaa juuri näitä vaikutuksia. Sen lisäksi tutkimustuloksesta löytyy kohta ”Huippu-urheilu näyttää, ettei mahdoton olekaan mahdotonta”.

Saarikoski tuumaa, että jalkapallon arvokisoihin pääseminen olisi todennäköisesti viimeinen saavutus, jota on todella odotettu. Hän viittaa tällä yhden voiton päässä olevaan miesten jalkapallomaajoukkueen EM-kisapaikkaan.

– Ehkä me voimme tämän jälkeen rentoutua, että olemme kypsä urheilumaa, joka voi menestyä missä tahansa.

Suomen jalkapallomaajoukkue voi pelata itsensä historiallisesti EM-kisoihin 15.11. Liechtensteinia vastaan Helsingissä.

Menestys lisää tunneonnea

Huippu-urheilun avulla aikojen saatossa muodostunut kansallinen identiteetti on vienyt meitä suomalaisella sisulla eteenpäin, mutta voiko se jopa olla avain maailman onnellisimmaksi kansaksi?

Onnellisuustutkija Markku Ojanen ei löydä suoraa korrelaatiota suomalaisen urheilumenestyksen ja kansainvälisissä tutkimuksissa todetun onnellisuuden välillä. Välillisesti vaikutuksia on kuitenkin nähtävissä.

– Kun mennään himppusen verran onnellisuuden ulkopuolelle, niin onhan kiinnostuksen kohteet ihmiselle tärkeitä. Ne antavat mielekkyyttä, joka on erittäin arvokas asia.

Ojanen muistuttaa, ettei onnellisuus sanan varsinaisessa merkityksessään ole ainoa tärkeä asia.

– Tässä osassa elämää urheilumenestyksellä voi olla enemmänkin merkitystä. Kyllähän se lisää yhteenkuuluvuutta, kun ollaan kiinnostuneita samoista asioista. Tällä tavalla ihminen on enemmän kiinni elämässä.

Suomessa on tullut tutuksi kansan riemu, joka konkretisoituu esimerkiksi ”torijuhlimisella” merkittävän urheilumenestyksen seurauksena. Ojanen kuvailee näitä tiloja tunneonneksi.

– Itsessänikin huomaan penkkiurheilijana, että kun suomalainen voittaa, niin mieliala kohoaa ja melkein tulee tippa linssiin.

Myös Saarikoski korostaa urheilun merkitystä kansakuntaa yhdistävänä tekijänä.

– Urheilussa on ainutkertaisuuden tunne ja yhdistävä tunne, joka antaa yhteisiä puheenaiheita ja kokemuksia. Näistä meillä alkaa olla aika lailla pulaa, kun kaikki ovat omassa mediakuplassaan.

– Minussa ainakin jo tämä EM-kisoihin melkein pääseminen on lisännyt paljon onnellisuutta, hetkellisesti ainakin, hän lisää.

Huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu
 
Rakennettu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Suomen Olympiakomitean johdolla vuonna 2018.
 
Valmistelun lähtökohtana olleet kysymykset:
 

  • Mikä on huippu-urheilun merkitys Suomelle?
  • Mikä siinä on arvokasta, mikä arveluttavaa?
  • Miksi huippu-urheilua pitää tukea?

 
Prosessissa yhdeksän hengen työryhmä:

     

  • Edustettuna Olympiakomitea, Paralympiakomitea, KIHU ja Valtion Liikuntaneuvosto.
  • Asiantuntijoina Helsingin Yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksen professori Mika Pantzar ja Helsingin Sanomien Emerita-päätoimittaja Reetta Meriläinen.