Uni ei tullut, vaikka väsytti. Yöllä hikoilutti ja jalat vispasivat levottomasti. Keskittymiskyky oli kadonnut.

Näistä oireista Anne Schellingerhout, 44 vuotta, kärsi ja ihmetteli mistä on kysymys.

Schellingerhout on harrastanut ultrajuoksua eli maratonia pidempiä matkoja kuusi vuotta. Myös treenaaminen tuntui nihkeältä, eikä juoksukaan ollut enää lennokasta. Keho tuntui ylirasittuneelta.

Juoksijan elämässä tapahtui paljon: ero, muutto ja uusi suhde. Hän laittoi epämääräiset oireet muutosten piikkiin. Schellingerhout osallistui Joensuun 12 tunnin juoksukisaan, johon valmistautuminen sujui hyvin.  Hän kuitenkin joutui keskeyttämään matkan. Silloin hän päätti, että oireisiin täytyy saada selitys.

Tutkimuksesta toiseen

Alkoi tutkimuksesta toiseen ramppaaminen. Tehtiin luuydinpunktio, tähystykset ja ultraääni, lukuisia verikokeita kerrallaan. Mitään kummempaa ei löytynyt. Hemoglobiini oli viitearvojen sisällä, mutta omaa normaalitasoa alempana, mikä jäi mietityttämään Annea.

Schellingerhoutin äidillä diagnosoitiin syöpä. Ikävästä tilanteesta johtuvaa alakuloisuutta epäiltiin oireiden aiheuttajaksi.

Kun Schellingerhoutin olo koheni hieman, hän uskalsi taas haaveilla osallistumisesta 24 tunnin juoksuun. Kisa lähestyi ja 50 kilometrin harjoituslenkki sujui. Hän luuli, että fyysiset ongelmat oli selätetty. Kesken kisan voimat kuitenkin romahtivat ja kisa keskeytyi puolessa välissä juoksua.

Viikon levosta huolimatta Schellingerhout alkoi kärsiä uusista fyysisistä oireista: reidet puutuivat, aineenvaihdunta hyytyi, keskittymiskyky katosi, levottomat jalat pahenivat ja uni katosi. Anne pimahteli miehelleen ja mietti, että nytkö vaihdevuodet alkavat.

Syy selviää

Ystävänsä vinkistä Schellingerhout pyysi lääkäriltä lähetteen ferritiinitestiin. Ferritiini mittaa elimistön varastoraudan määrää. Varastoraudat voivat olla tyhjät, vaikka hemoglobiiniarvo olisi normaali. Ensin lääkäri sanoi ferritiiniarvon olevan riittävä, kun se on viitearvojen puitteissa.

Meni vielä vuosi rämpiessä ja Schellingerhout sai lisää oireita. Juoksun jälkeen iski kova päänsärky ja paha olo. Hänelle selvisi internetin keskustelufoorumilta, että vaikka ferritiiniarvot olisivat viitearvojen sisällä, oireita voi olla silti.

Sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi vahvistaa, että viitearvot eivät tee autuaaksi. Jos ferritiiniarvo on alle 30, nykykäsityksen mukaan se merkitsee oireilevalla potilaalla raudanpuutetta.

– Oireiden takana voi olla monia muitakin sairauksia ja nämä on otettava huomioon erotusdiagnostiikassa.

Kun rautavarastoja aletaan täyttämään, yleisin ongelma on se, että hoitoa toteutetaan liian pienillä annoksilla ja rautakuurit ovat liian lyhyitä. Rautahoitoa täytyy jatkaa, kunnes ferritiiniarvo on noussut sataan, Soppi kertoo.

Anne Schellingerhout aloitti rautakuurin ja olo alkoi helpottaa pian. Ensimmäisenä päänsäryt jäivät pois ja juokseminen alkoi kulkea. Levottomat jalat katosivat ja unen laatu parani.

Hoito Suomessa

Suomessa katsotaan perinteisesti vain hemoglobiinia, jolloin varastorautojen puute jää havaitsematta.

Sveitsissä ja osassa Italiaa ferritiinin määrä tarkistetaan terveystarkastuksen yhteydessä rutiininomaisesti. Osassa Ruotsia ferritiiniarvot mitataan verenluovutuksen yhteydessä.

Sopin mukaan Suomessa ollaan Euroopan kanssa samalla tasolla ferritiinin tunnistamisessa.

–  Jos lääkäri ei osaa tunnistaa ongelmaa, kyse on tietämättömyydestä tai osaamattomuudesta.

Suomen Punaisen Ristin veripalvelussa on käynnissä rautatutkimus, joka selvittää säännöllisen verenluovutuksen vaikutuksia verenluovuttajan rautavarastoihin.  Tutkimuksesta julkaistaneen tuloksia loppuvuodesta 2018 ja on mahdollista, että tulevaisuudessa Suomessakin tarjotaan ferritiinimittausta riskiryhmille verenluovutuksen yhteydessä.

Kolmen vuoden epätietoisuus

Schellingerhoutilla muutokset parempaan tapahtuivat viidessä kuukaudessa.

–  Vaikeinta matkan varrella on ollut kolmen vuoden epätietoisuus. Tuntui, että aikaa valui hukkaan. Jännitin tutkimustuloksia ja välillä kävi mielessä, onko minulla jokin vakava sairaus.

Lääketieteellistä syytä raudanpuutteeseen ei löytynyt. Häntä hoitaneen lääkärin mukaan syy on todennäköisesti liikunnan suuri määrä.

Esa Soppi kertoo yleisimpiä raudanpuutteen syitä olevan runsaat kuukautiset, raskaudet, verenluovutukset, kilpatason harjoittelu, sekä keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

–  Nämä syyt täytyy aina selvittää raudanpuutteen taustalta, tähdentää Esa Soppi.

Jos epäilee raudanpuutetta itsellä, rautakuuria ei saa aloittaa omin päin.

Haaveet ovat pysyneet

Schellingerhout löytää vastoinkäymisistä hyvääkin.

–  Olen oppinut armollisuutta itseäni kohtaan. Teen vähemmän töitä, olen stressaamatta asioista, otan herkemmin lepopäivän. Olen oppinut nauttimaan kevyemmistä urheilulajeista, kuten salilla käymisestä. Nykyään tykkään ihan kävelemisestäkin.

Edelleen Schellingerhoutilla on sama haave kuin tavatessaan ensi kertaa nykyisen valmentajansa Seppo Leinosen. Hän haluaa osallistua Kreikassa 246 kilometrin Spartathlon-juoksukisaan.

–  Pitää olla jotain, mitä kohti mennä, niin jaksaa.