Kulttuurialalla on yhä töitä, mutta vähemmän pysyviä työpaikkoja

Kulttuuriammateissa työllisyys on vähentynyt vuodesta 2011 noin kymmenen prosenttia. Huomattavan suuri osa kulttuurialalla tekee töitä yrittäjänä, toimittajista noin kolmannes.

Kulttuuriammateissa toimi vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan noin 127 000 henkilöä. Työsuhteisina palkansaajina kulttuuritoimialoilla oli kuitenkin vain 110 000 henkilöä. Töitä siis on edelleen suunnilleen saman verran, mutta niitä tehdään aiempaa enemmän esimerkiksi yrittäjänä.

Kulttuuritoimialojen ja ammattien työllisyys 2011-2017. Lähde: Tilastokeskus / Työmarkkinatutkimus

Tilastokeskuksen mukaan työsuhteista kulttuuriammateissa 60 prosenttia on pysyviä ja 12 prosenttia määräaikaisia.

Myös osa-aikatyö on yleisempää kuin muissa ammateissa. Osa-aikatyön osuus on kulttuurialalla 22 prosenttia, kun se muilla aloilla on 16 prosenttia.

Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2017. Lähde: Työvoimatutkimus

Itsensä työllistäjät journalistisessa työssä

Journalistiliiton lakimies Rami Lindström kertoo, että myös esimerkiksi Ylellä, joiden työehtoasioista hän vastaa, näkyy selvästi tilastojen kanssa samansuuntainen intressi, että työtä teetetään yhä enemmän alihankkijoilla.

– Ylellä on ollut viime vuosina isoja YT-neuvotteluja nimenomaan sen takia, että työnantaja haluaa siirtyä käyttämään ulkopuolista työvoimaa, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan monesti samat ihmiset, jotka ovat olleet aiemmin työsuhteessa, saattavat tehdä Ylelle nyt töitä freelancerina tai yrittäjänä.

Yleisemmin Journalistiliiton jäsenten keskuudessa itsensä työllistäjistä löytyy Lindströmin mukaan sekä siihen pakotettuja että niin omasta valinnasta niin toimivia.

– Työsuhde on näkemykseni mukaan suurimmalle osalle Journalistiliiton jäsenistä tavoite, Lindström sanoo.

Toisaalta freelancereita Journalistiliitossa neuvova lakimies Hannu Hallamaa kertoo, että valtaosa, kaksi kolmasosaa, freelancereista haluaa olla freelancereita ja vain vajaa viidesosa etsii aktiivisesti työsuhdetta.

Freelancereiden haasteita ovat Rami Lindströmin mukaan muun muassa oheistyö varsinaisen työn lisäksi, työn hinnoittelu, sopimusten lyhyys ja osa-aikaisuus.

– Ylipäätään toimeentulon kasaaminen voi olla hankalampaa kuin pysyvämmässä työsuhteessa, Lindström summaa.

Hänen mukaansa suurin osa Journalistiliiton jäsenistä on edelleen työsuhteisia. Tämä käy ilmi myös Journalistiliiton jäsentilastosta.

Lähde: Journalistiliiton tilasto, josta koonnut Mari Lamminaho.

Väestön ikääntyminen heijastunee myös Journalistiliiton eläkeläisjäsenten määrän nousuna. Toisaalta opiskelijajäsenten määrässä on ollut hienoinen notkahdus, mutta suunta näyttäisi olevan jälleen loivassa nousussa.

Journalistiliiton jäsenlajitilastosta kootusta kaaviosta näkyy myös ikävä kyllä trendi, että työttömien jäsenten määrä on noussut vuosi vuodelta 2011 ja 2015 välillä.

 

Tulevaisuuden näkymiä

Rami Lindström kertoo, että käynnissä on keskusteluja itsensä työllistäjän asemasta ja siitä, pitäisikö työ- ja sopimuslainsäädännön työsuhteen tunnusmerkistöä muuttaa siten, että se huomioisi myös itsensä työllistäjät.

Journalistiliitto on puhunut paremman sosiaaliturvan ja työsuhdeturvan puolesta. Lindström näkee, että tämä voisi vaikuttaa siihen, että kuinka paljon freelancereita käytettäisiin.

Tämän hetken trendi näyttää kuitenkin Lindströmin mukaan olevan se, että edelleen freelancereita käytetään yhä enemmän ja enemmän.