Korona toi maailman tapahtumat poikkeuksellisen lähelle toimittajia

Poikkeustoimet ja tartuntariski koskettavat ulkomaantoimittajia, vaikka nämä eivät astuisi toisen maan kamaralle.

Toimittajat kokevat, että koronakevät on vaikeuttanut tiedonhankintaa ja olennaisen tiedon löytämistä jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Asia ilmenee Reuters-instituutin heinäkuussa julkaisemasta, kansainvälisestä tutkimuskyselystä.

Kysely selvitti koronan psyykkisiä vaikutuksia toimittajan työhön. Eräs vastaaja piti haasteellisena käsitellä maailmanlaajuista aihetta, joka on samalla sekä henkilökohtainen että ammatillinen. Vastaajista 45 prosenttia tunsi kollegan, jolla oli todettu koronatartunta.

Myös Ulkomaantoimittajien yhdistyksen tiedotusvastaavan Sanna Raita-ahon mielestä tiedonsaanti on hankaloitunut. Syynä on esimerkiksi se, että ulkomaankirjeenvaihtajia on kutsuttu takaisin kotimaihinsa.

Lisäksi Kiinan kaltaiset, sananvapausongelmistaan tunnetut maat ovat alkaneet rajoittaa tiedonsaantia entisestään koronan varjolla.

– ­­Muun muassa Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI on käsitellyt aihetta raporteissaan, Raita-aho kertoo.

Matkustusrajoitukset ovat Raita-ahon mukaan pakottaneet harkitsemaan, onko toimituksessa varaa jättää sekä toimittaja, että valokuvaaja karanteeniin työmatkan jälkeen.

Toimittaja Antti Halonen vieraili Pohjois-Italiassa, joka oli Euroopan pahin korona-alue vielä keväällä. Kuva: Antti Halosen Facebook-sivu.

Reportterina kriisialueella

Iltalehden toimittaja Antti Halonen vieraili Italiassa korona-alueella elokuun lopussa. Kohteeksi valittiin Bergamon kaupunki Lombardiassa maan pohjoisosassa.

– Pohjois-Italia oli keväällä Euroopan pahin pandemia-alue, josta puhuttiin varoittavana esimerkkinä myös Suomessa. Lisäksi kyseessä on monelle suomalaiselle tuttu lomakohde, Halonen kertoo.

Bergamon sairaalan hoitohenkilökunta kertoi haastatteluissa, kuinka työvuoro päättyi usein kyyneliin. Paikallisten mukaan käytännössä jouduttiin päättämään, ketkä potilaista saavat elää.

– Sairaalan koronatoimia johtava lääkäri kuvaili tilannetta “sotaterveydenhuolloksi”, jossa vallitsevassa tilanteessa tehdään, mitä voidaan käytettävissä olevilla resursseilla.

Lombardian tautitilanne on nyt parempi kuin keväällä. Halonen muistuttaa, että toiminta oli keväällä kuitenkin sekasortoista ja koronatesteihin oli vaikea päästä.

– Lääkärin mukaan todelliset tartuntaluvut ovat virallisia tilastoja korkeampia. Pienemmillä alueilla kapasiteetti on ollut huonompi kuin Bergamossa, Halonen sanoo.

Halonen kertoo jääneensä kahden viikon omaehtoiseen karanteeniin palattuaan Suomeen. Ratkaisuun päädyttiin yhdessä esimiehen kanssa. Matkalla hän oli säännöllisesti yhteydessä toimitukseen. Hän kertoo tiedonhankinnan sujuneen hyvin ja hoitohenkilökunnan olleen myötämielisiä toimittajalle.

Kyseessä ei pelkkä etäinen konflikti 

Ulkomaantoimittajien yhdistyksen Raita-aho näkee koronapandemiassa olennaisen eron perinteiseen kriisijournalismiin, sillä altistuminen ja hengen vaarantuminen voi tapahtua myös kotimaassa tai vapaa-ajalla.  Kuolemat ja rajoitukset koskevat monia maita.

– Kriisi ei tapahdu enää kaukana meistä, vaan voimme ymmärtää myös, mitä muissa maissa on käyty lävitse. Se voi esimerkiksi sotajournalismissa olla vaikeampaa.

Muun muassa Filippiinien taifuunialueelta ja Georgian rajavyöhykkeeltä raportoinut Halonen katsoo Bergamon olevan poikkeuksellinen.

– Rajaselkkauksia tai sotilaallisia konflikteja meillä ei ole ollut vuosikymmeniin. Koronapandemia on kuitenkin vielä akuutti kansainvälinen kriisi, joka koskettaa meitäkin, hän sanoo.