Suomessa hyödynnetään jo tällä hetkellä maailman edistyneintä jätteenkäsittelytekniikkaa. Ympäristöpalveluita tarjoava yritys pyörittää tekoälyä hyödyntävää jätteidenkäsittelylaitosta Helsingin Tattarisuolla.

– Jätteidenkäsittelylaitoksemme auttaa meitä kierrätyksessä ja hyötykäytössä. Poimimme sekalaisesta jätteestä robottilaitteen kautta materiaaleja. Voimme itse määrittää mitä materiaaleja järjestelmä milloinkin poimii, sanoo kierrätystoimintojen johtaja Jouni Lilja, Kuljetusrinki Oy:stä.

Tekoäly parantaa yhdessä robottien kanssa jätteiden kierrätysastetta. Lilja kertoo, että ennen jätteitä meni todella paljon hukkaan. Tekoäly pystyy pitämään erilaiset jätteet aiempaa tehokkaammin erillään, ja sille voidaan määrittää, mitä materiaaleja se milloinkin poimii.

Teknologian on luonut ja toimittanut Kuljetusringille alkujaan suomalainen ZenRobotics Oy, joka kuuluu amerikkalaiseen Terex konserniin. Yhdellä ainoalla suomalaisella laitoksella on vastaavaa tekniikkaa ja Liljan mukaan maailmalla ja Euroopassakin sitä on erittäin vähän.

Tekoälyä halutaan hyödyntää jätehuollon muillakin osa-alueilla. Kuva: Joni Kauniskangas

Tekoäly avuksi sorttiasemien toimintaan

Tekoälyn rooli esimerkiksi jätekuljetusten reittien optimoinnissa ja suunnittelussa tulee varmasti korostumaan, kertoo kehittämisasiantuntija Joonas Enqvist Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY).

Jäteastioihin voitaisiin tulevaisuudessa kiinnittää myös sensoreita, jotka tekoälyn avulla voisivat tehdä täyttöennusteita ja kerätä dataa jätteiden määrästä.

– Nykyisillään yksittäisiin jäteastioihin ei ole liitetty tunnisteita. Tulevaisuudessa halutaan varmasti tarkempaa astiakohtaista dataa ja silloin myös tekoäly voisi olla hyödyksi, sanoo projektipäällikkö Kirsi Karhu HSY:stä.

Tulevaisuudessa tekoälyn avulla voitaisiin opastaa ihmisiä lajittelemaan oikein. Tekoälylle voisi ottaa kuvan jäte-esineestä ja kysyä, miten se tulisi lajitella.

– Valokuvaa ja tekoälyä hyödyntämällä voitaisiin antaa arvio siitä, mitä jäte olisi esimerkiksi laadultaan tai tilavuudeltaan, Enqvist sanoo.

Tällaista teknologiaa ja tekoälyä voitaisiin hyödyntää erityisesti sorttiasemilla, joihin ihmiset voivat tuoda omia jätteitä ja materiaaleja kierrätettäväksi.

– Tekoäly ei kuitenkaan korvaa kaikkea. Se ei esimerkiksi ratkaise ihmisten asenteita, joiden tulisi olla kohdallaan, jotta jätteiden lajittelu tapahtuisi kotitalouksissakin oikein, Karhu sanoo.

Vaikka tekoäly tuokin parannuksia jätteiden kierrätykseen, se ei ratkaise kaikkia niitä jäteongelmia joihin ihmiset voisivat itsekin vaikuttaa.