Uusi tutkimuskäsite planetaarinen terveys on ollut vahvasti esillä ympäristöaiheiden yhteydessä viime vuosina. Käsite liittää ihmisen hyvinvoinnin suoraan riippuvaiseksi luonnosta ja sen hyvinvoinnista, eli sen mukaan luonnonsuojelulla on lähes aina positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen.

Monelle tuttu planetaarinen ruokavalio on keino aatteen edistämiseksi. WWF:n mukaan planetaariseen ruokavalioon kuuluu muun muassa teollisen lihan korvaaminen suuremmalla määrällä kasviksia. Kalan syönnissä huomio kannattaa kiinnittää lähivesien kaloihin. WWF:n kalaopas kertoo, että esimerkiksi muikku ja hauki ovat ympäristöystävällisiä valintoja, unohtamatta kalan terveysvaikutuksia ruokavaliossa.

Lähivesien hauki on oiva valinta planetaariseen ruokavalioon

Vain ihmisille?

Planetaarisen terveyden lähestymistapa jakaa kuitenkin mielipiteitä. Esimerkiksi liiallista ihmiskeskeisyyttä käsitteen tutkinnassa on kritisoitu.

– Ihmiskeskeisyyden myötä unohdetaan, että muillakin kuin ihmisillä on oikeus voida hyvin. Niin sanotuille perinteisille kulttuureille täytyy antaa kreditejä. Ihmisen olisi hyvä palata ajatusmalliin, jossa luonnosta haluttiin pitää huolta osana yleistä terveyttä, Kestävyystieteen väitöstutkija Charlotta Holmström toteaa.

Ympäristön suojeluun ja planetaarisen terveyden puolustamiseen on yhdistetty myös väkivaltaongelma. Etenkin pienituloisissa maissa luonnonsuojelutyön yhteydessä kuolleiden määrä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Aktivisteja on kuollut esimerkiksi Kolumbiassa ja Brasiliassa. The Guardianin tietojen mukaan vuonna 2023 noin 200 ihmistä kuoli puolustaessaan ympäristöä, joista noin 90 prosenttia oli miehiä. Väkivaltaristiriidasta on kirjoittanut ainakin lääketieteen aikakausilehti The Lancet.

Ristiriita esiintyy myös Holmströmin mukaan usein, kun terveydenhuollon ammattilaiset eivät koe voivansa ottaa kantaa ympäristöseikkoihin ihmisen yleisen terveyden yhteydessä. Holmström muistuttaa, että vaikuttaminen on tärkeää sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

– Kaikkien tasojen täytyy käydä vuoropuhelua. Yksilö kokee voimattomuutta, jos yhteisö ei tue häntä, Holmström toteaa.

Holmströmin mukaan myös liiallinen rakentaminen osoittaa, että ihmisen etu korostuu myös luonnonsuojelukäsitteissä. Suurimpana uhkana hän pitää kuitenkin luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan se näkyy etenkin eliölajistoissa ja luontaisten elinympäristöjen katoamisena.

Toimia aiheeseen liittyen on tehty.

– Yliopistoissa aiheeseen liittyvät kurssit ovat yksi hyvä tapa levittää tietoisuutta, Holmström kertoo.