Kuluttajien tulisi ostaa vähemmän ja käyttää enemmän, sanoo tutkija

Second hand mielletään hyvän omatunnon shoppailun kohteeksi. Ostajat eivät usein kuitenkaan tule ajatelleeksi sitä, että ollakseen vastuullinen kierrätettynä ostetun tuotteen pitäisi korvata uuden ostaminen.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi kuluttajat voivat ostaa vaatteita kirpputoreilta. Kirpputoreilta ja second hand -liikkeistä ostetaan kuitenkin paljon yli tarpeen. Kirpputoriostokset saattavat jopa kasvattaa kokonaiskulutustamme. 

– Second hand -shoppailulla on pikamuotimaisia piirteitä: tuotteiden edullisuus ja ainutlaatuisuus saattavat houkutella ostajia harkitsemattomiin hankintoihin, sanoo Aalto yliopiston tutkijatohtori Linda Turunen. 

Turunen on perehtynyt vaateteollisuuden vastuullisuuteen.

Kuluttaja saattaa ostaa käytetyn tuotteen, vaikkei se olisi täysin itselle tai omiin tarpeisiin sopiva, koska vaatteesta eroon pääseminen on näennäisen helppoa. 

– Keskitymme myymiseen ja ostamiseen, kun meidän pitäisi keskittyä vaatteiden käyttökertojen lisäämiseen. On tutkimuksia siitä, että kirpputorilta ostettuja tuotteita saatetaan käyttää jopa vähemmän kuin uutena ostettuja, koska niiden ostamista ei ole harkittu yhtä tarkasti kuin uuden tuotteen hankkimista, Turunen sanoo.

Kiertotalouden avulla voimme vähentää päästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Kuvaaja: Veera Törmä

”Emme ymmärrä, mikä tuotteiden todellinen hinta on”

Vaatevalmistajien pitäisi Linda Turusen mukaan valmistaa niin laadukkaita vaatteita, että ne kestäisivät useita käyttökertoja ja pesuja, tarvittaessa myös huoltoa ja korjaamista. Ilman laadukkaita vaatteita second hand ei tuo oletettuja hyötyä, koska käyttökertoja ei synny. 

– Olemme pikamuotikulttuurin keskellä, emmekä ymmärrä, mikä tuotteiden todellinen hinta ja ympäristövaikutus on. Jos vaatteen on ostanut puoli-ilmaiseksi, tuntuu taloudellisesti järjettömältä maksaa paljon korjaus- tai huoltopalveluista. 

Pikamuodin laatu ei yleensä kestä useita käyttökertoja. Pikamuoti on usein myös lyhytikäistä nopeasti vaihtuvien trendien vuoksi.

Jos vaate on merkityksellinen ja tärkeä, on paljon halukkaampi pitämään siitä hyvää huolta ja jopa maksamaan sen korjaamisesta. 

Lisää kulutusta vai kiertotaloutta?

 Linda Turunen näkee second handin kasvavalle kiinnostukselle kaksi erilaista tulevaisuudenkulkua. 

– Olemme eräänlaisessa käännekohdassa. Second handin trendikkyys ja helppous voi johtaa lisäkuluttamiseen, mutta ilman kirpputoreja meidän olisi vaikea siirtyä kiertotalouden suuntaan, Turunen sanoo. 

Kiertotalouden näkökulmasta on tärkeää, että on sekä second hand -toimijoita että laadukkaiden ja jälleenmyyntiarvonsa säilyttävien uusien vaatteiden myyjiä.

– Second hand -toimijat ja laadukkaita tuotteita valmistavat yritykset pitäisi saada rakentamaan yhteistä järjestelmää, jossa eri toimijat tukevat toisiaan sen sijaan, että ne toimivat erillään. Kiertotalouden ajatus, eli että tuotteilla on useita käyttökertoja ja ne ovat pitkäikäisiä, vaatii näiden toimijoiden yhteistyötä, Turunen toteaa.

Second hand kannustaa yrityksiä kehittämään tuotteita pitkäikäisemmiksi ja osallistumaan kulutuksen hillitsemiseen kiertotalouspalveluiden kautta, jolloin kierto hidastuu.

Vaateteollisuuden lukuja

 

  • Tekstiiliala tuottaa 10 prosenttia globaalista hiilijalanjäljestä
  • Kaikista tuotetuista vaatteista 30 prosenttia jää myymättä
  • Vaateteollisuudesta syntyy vuosittain yli 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Suomessa tekstiilijätettä syntyy noin 17 kiloa per henkilö vuosittain.
  • Vaateteollisuudessa vain alle prosentti valmistetusta tekstiilikuidusta päätyy uudelleen vaatteiden raaka-aineeksi
  • Jos onnistumme tuplaamaan vaatteiden elinkaaren, eli kaksinkertaistamaan käyttökerrat, toimialan päästöt laskevat 44 prosenttia

 

Lähde: Timo Huhtamäki (Emmy Clothing Company Oy:n toimitusjohtaja)