Sudet tekevät paluuta alueille, joilta ne ovat aiemmin kuolleet sukupuuttoon

Susikantojen on uutisoitu olevan kasvussa Euroopassa. Susien kokonaismäärän arvioiminen on kuitenkin vaikeaa vaihtelevien laskentamenetelmien vuoksi.

Euroopan parlamentin jäsen ja eurovaaliehdokas Elsi Katainen (kesk.) kirjoittaa Euroopan suurpetoja käsittelevässä viikkokirjeessään 22.3., että susien määrä on ollut kasvussa Euroopassa. Väite pohjautuu maanantaina 18.3. Brysselissä järjestettyyn seminaariin.

Seminaari pidettiin yhteistyössä Euroopan maataloustuottajien ja osuuskuntien keskusjärjestö Copa-Cogecan kanssa.

Susien määrää on tutkinut muun muassa Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, joka julkaisee Punaista kirjaa (IUCN Red List). Kirjaan kootaan tietoa eri lajien elinvoimaisuudesta.

IUCN on julkaissut 15.5.2018 selvityksen Euroopan susista. Se osoittaa, että susikannat ovat yleisesti kasvussa, vaikka jotkin kannat ovat edelleen pieniä.

Eläintensuojelujärjestö International Wolf Centerin (IWC) mukaan susien määrä on kasvanut ja esiintymisalueet laajentuneet. Esimerkiksi Tanskassa havaittiin vuonna 2012 ensimmäinen susilauma 200 vuoteen. IWC:n tiedot ovat vuodelta 2013.

Väitteen susien määrän kasvusta vahvistaa myös Maailman luonnonsäätiö WWF:n Suomen osaston ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Susien uhanalaisuusluokitus eroaa maittain

IWC:n mukaan susien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä se vaihtelee muun muassa vuodenajan mukaan.

Suomessa ja Ruotsissa susien määrä lasketaan eri aikaan kuin muualla Euroopassa. Lisäksi tutkimustavat vaihtelevat maittain. Edellä mainitut seikat ilmenevät Euroopan komission selvityksestä.

Susia on arvioitu olevan Euroopassa noin 17 000 yksilöä lukuun ottamatta Venäjää ja Valko-Venäjää. EU:n alueella susia elää 13 000–14 000 yksilöä.

Euroopan parlamentti teetti elokuussa 2018 AGRI-komitealle tutkimuksen susien levinneisyydestä. Sen mukaan sudet ovat levinneet nopeasti ympäri Eurooppaa 1900-luvun puolivälistä lähtien. AGRI-komitea on Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Tutkimuksessa kerrotaan myös, että joissain maissa sudet ovat uhanalaisempia kuin toisissa. Uhanalaisuusluokituksia on useita, mutta varsinaisesti uhanalaisina pidetään luokkia äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen ja vaarantunut.

Esimerkiksi Balkanin niemimaalla susi luokitellaan elinvoimaiseksi, kun taas Pohjoismaissa susi on vaarantunut laji.

Uusin olemassa oleva data suurpeto- ja susikannoista on vuosilta 2012–2016. Myös IUCN on käyttänyt samaa tietokantaa selvityksessään.

Useat tilastot osoittavat, että susien määrä on kasvanut suurimmassa osassa Eurooppaa. Joillakin alueilla se on pysynyt samana, kuten esimerkiksi Baltian maissa.

Väite on enimmäkseen totta

Tilastojen pohjalta väite näyttäisi pitävän paikkansa. Määrät muuttuvat kuitenkin jatkuvasti, joten varmaa tietoa juuri tämänhetkisestä tilanteesta ei ole saatavilla.

Tilastotieto on osittain vanhentunutta, mikä on ongelmallista. Tämänhetkinen arvio susien määrästä perustuu vuoden 2016 tietoihin. Susien määrä on voinut muuttua huomattavasti suuntaan tai toiseen kolmessa vuodessa.

Asia selviää vasta, kun uudet tilastot valmistuvat. Nykytiedon perusteella väite on kuitenkin enimmäkseen totta.