– Tulkaa, tulkaa!

Jooan, 4, ääni raikaa merimaailma Sea Lifen näyttelytiloissa, kun hän rientää kärsimättömästi eteenpäin. Jooan äiti Johanna Jäppinen ja kummi Sanna toppuuttelevat lasta, he kun viihtyisivät akvaarioiden äärellä pidempäänkin.

Kolmikko pysähtyy kuuntelemaan Sea Lifen oppaana toimivan Paulina Treuthardtin selostusta merimaailman valtamerialtaan asukeista. Selviää, että akvaariossa uiskentelevan seeprahain lempinimi on Mussukka. Se kelluu juuri sille sopivan lämpöisessä vedessä.

Jooakin malttaa kuunnella, kun opas Paulina esittelee valtameriallasta.

Altaat viileämmäksi

Eurooppaa ravistelee energiakriisi, jonka seurauksena esimerkiksi Berliinissä uitiin aiempaa kylmemmissä ulkoaltaissa koko viime kesä. Myös Suomessa on ollut esillä uimahallien vesien lämpötila mahdollisena säästökohteena.

Ihminen pärjää hyvin paria astetta viileämmässäkin vedessä varsinkin, kun pulahdukset uimaan ovat yleensä lyhyitä. Akvaarioissa pysyvästi asuvien elinolosuhteista ei kuitenkaan voida tinkiä.

Helsingin Sea Lifen näyttelytiloissa on 45 allasta, joiden lisäksi yleisöltä piilossa on noin 30 pienempää allasta. Altaiden lämpötila vaihtelee 12–27 asteeseen. Lämmittämisen lisäksi vettä joudutaan viilentämään. Jokainen allaskokonaisuus vastaa altaan asukkaiden luonnollista elinympäristöä.

Asukkaita merimaailmassa myös riittää, sillä kirjanpidon piirissä olevia eläimiä on Helsingin Sea Lifessa noin 1800 yksilöä.

– Kaikkien selkärangattomien lukumäärää ei tiedetä. Pieniä meritähtiä saattaa olla akvaariossa satoja, kertoo Helsingin Sea Lifen intendentti Markus Dernjatin.

Energiatehokkuus kultaa kalliimpaa

Pelkästään allasvesien lämpötilojen aiheuttamaa energiankulutusta on hankala arvioida, sanoo Markus Dernjatin. Merimaailmassa on paljon altaisiin liittyvää tekniikkaa ja valaistusta. Sen lisäksi altaat vaikuttavat huoneiden sisälämpötilaan, jota joudutaan säätämään sekä altaiden että kävijämäärien mukaan.

Energia on merimaailman suurin yksittäinen kuluerä. Sen kuluttamiseen onkin kiinnitetty Sea Lifessa huomiota jo ennen energiakriisiä. Koska allaslämpötiloja ei voi muuttaa, on säästöjä haettu muista paikoista.

– Olimme aika varmasti ensimmäinen Sea Life -keskus, joka valaisi koko haitankin led-valoilla, Dernjatinin sanoo.

Sea Life on kansainvälinen ketju, johon kuuluu Helsingin Sea Lifen lisäksi yli 50 akvaariota useissa eri maissa. Sen omistaa huvipuistojätti Merlin Entertainments, joka pyörittää myös esimerkiksi Legolandeja.

Sininen valo luo tunnelmaa rauskualtaaseen.

Helsingin Sea Lifen valaistuksesta 95 prosenttia on nykyään energiatehokkaita led-valoja. Myös esimerkiksi altaiden vaatimia pumppuja on vaihdettu vähemmän energiaa kuluttaviin vaihtoehtoihin. Dernjatinin mukaan energiaa säästävä teknologia on hankintahinnaltaan kalliimpaa, mutta maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Aiemmin tehdyt sijoitukset energiatehokkuuteen lieventävät huolta energian kallistuessa, mutta eivät kokonaan poista sitä. Merimaailman mahdollisuudet vaikuttaa energiankulutukseensa ovat rajalliset, sillä eläinten hyvinvointia ei voi laittaa säästölistalle.

– Yleisötilat pidetään niin viileinä, kun mahdollista, Dernjatinin toteaa. Talviaikana, kun ihmiset ovat pukeutuneet lämpimästi, se voi jopa lisätä vierailumukavuutta.

Haikalat ilahduttavat

Johanna, Jooa ja Sanna ovat ehtineet kiertää näyttelyn loppuun. Vierailu Sea Lifeen oli syntymäpäivälahja Sannalta, sillä Johanna ja Jooa eivät olleet ennen käyneet siellä.

Johannan suosikki näyttelystä oli haikalojen poikaset, joille on varattu oma kulma rauskualtaasta. Sannan mielestä valtamerialtaan halkova tunneli on aina yhtä vaikuttava kokemus.

Jooa pohtii omaa vastaustaan hetken.

– Mä tykkäsin niistä haikaloista.