Rakennusalan palveluyritys Cramon teettämästä tutkimuksesta selviää, ettei pölynhallinta eikä syöpävaaralliselta pölyltä suojautuminen ole vakiintunutta kaikilla työmailla. Cramon olosuhdehallinnan projektipäällikkö Mika Aalto kohtaa työssään rakennustyömaita ääripäästä toiseen. Hän tulee juuri purkutyömaalta, missä kukaan ei käyttänyt mitään suojaimia.

– Ilmanpuhdistus oli hoidettu niin, että ilmasta imettävä pöly ohjattiin putkissa suoraan ikkunasta jalkakäytävälle, missä ihmiset kävelivät. Toisaalta sitten on työmaita, joihin voi melkein sukkasillaan kävellä, Aalto sanoo.

Kvartsipölyä syntyy esimerkiksi muuraustöissä, julkisivusaneerauksissa, kivenhakkauksessa ja betonin porauksissa. Jos kvartsipölyä ei torjuta oikein, se pääsee kiinnittymään keuhkorakkuloihin ja aiheuttaa syöpää.

Rakennusala odottaa käytännön ohjeistuksia

Työterveyslaitoksen kaksivuotisessa hankkeessa pölyaltistumisesta kerätään näytteitä rakennustyön eri vaiheissa ja olosuhteissa työpäivän ajalta. Hankkeesta odotetaan käytännön pölyntorjuntaohjeita työmaille. Johtava asiantuntija Tapani Tuomi toimii hankkeen vetäjänä.

– Selvitämme, missä töissä pitää suojautua, ettei altistuta liiallisesti ja millä muilla keinoilla altistuminen saadaan turvalliselle tasolle. Kartoitamme myös, ketkä pitää ilmoittaa työssään syöpävaarallisille aineille altistuvien ASA-rekisteriin.

Työsuojelurahaston, Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n rahoittama hanke valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tuomen mukaan on tärkeää, että sekä rakennusalan työntekijöiden että yritysten edustajat ovat mukana, jotta tieto kentälle kulkee.

Työntekijät terveydellisesti epätasa-arvoisessa asemassa

Työnantajan velvollisuus on selvittää, altistuvatko työntekijät työssään kvartsipölylle. Tiedot altistuneista ja altistumisen määrästä tulee kerätä työnantajan omaan luetteloon. Sen perusteella pitää tehdä ilmoitukset ASA-rekisteriin takautuvasti kalenterivuosi kerrallaan. Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen on huolissaan ilmoittamisen laiminlyönneistä.

– Epätyypilliset työsuhteet yleistyvät, on vuokratyövoimaa ja pätkätöitä. Työantajan tulisi ilmoittaa myös tällaiset työntekijät rekisteriin, mutta se tuntuu ontuvan.

Pölyävää työtä tekevän pitää käyttää henkilökohtaisia suojaimia. Jääskeläinen toivoo työntekijöiden saavan enemmän käyttöönsä koneavusteisia puoli- tai kokonaamareita. Työmailta tulee palautetta, että oikeanlaisia hengityssuojaimia ei saa.

– Viranomaiset edellyttävät FFP3-tason hengityssuojaimia, mutta työmailla pyörii paljon alitehoisia kertakäyttösuojaimia, joita myös käytetään liian pitkään.

Jääskeläisen mukaan suojauksen laiminlyöntiä saatetaan perustella rahanpuutteella. Ammattitautiepäilyt tulevat työnantajalle ja yhteiskunnalle kalliiksi, puhumattakaan siitä, millainen henkilökohtainen tragedia sairastuminen on työntekijälle.