Taloyhtiö maksaa lämmitysjärjestelmän muutoksen säästyneistä lämmityskuluista

Maalämmön etuja ovat ympäristöystävällisyys, omavaraisuus ja edulliset käyttökulut. Järjestelmän hankintakulut ovat suuret.

Syyskuinen aurinko leikkii asunto-osakeyhtiö Kirkkonummen Pekanpolun pihamaalla. Pieni kaivinkone ja kaivannot pihassa kertovat, että jotakin on meneillään. Kurkkaus kaivantoihin paljastaa kaivannoissa olevia maalämpökaivoja. Yhteensä niitä on viisi. Taloyhtiössä on menossa lämmitysjärjestelmän muutos maakaasusta maalämpöön.

Neljän maalämpökaivon syvyys on yli 200 metriä. Ja yhden 90 metriä, sitä ei saatu porattua syvemmäksi.

– Lämmitysjärjestelmän vaihdosta päättäminen ei ollut yhtiökokouksessa vaikeaa, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Riia Prittinen.

Päätöstä oli edeltänyt huolellinen asioihin tutustuminen. Ja tarjousten pyytäminen.

Suurin syy lämmitysjärjestelmän muutokseen vuonna 1991 rakennetussa kolmen talon ja 12 asunnon rivitaloyhtiössä oli maakaasun hinnan huima nousu.

Maalämpö ei aina ole paras vaihtoehto

Kiinteistöliiton ilmasto- ja energia-asioiden johtavan asiantuntijan Petri Pylsyn mukaan on tärkeää taloyhtiöissä kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmän välillä vertailuja tehtäessä huomioida kaukolämmön ja sähkön hinta.

Merkittävä käyttökulu maalämpöjärjestelmässä on maalämpöpumpun käyttämä sähkö. Pylsyn mukaan karkeasti ajatellen tarvittavasta lämmitysenergiasta kaksi kolmasosaa on kallioperästä ja yksi kolmannes on sähköä.

Merkittävää onkin, minkälainen sähkösopimus taloyhtiöllä on. Pitää myös muistaa, että kaukolämmön hinta vaihtelee eri kaukolämpöyhtiöissä.

– Vantaalla kaukolämpö on huomattavasti edullisempaa kuin Helsingissä. Niin taloudellinen kannattavuuskin on sitä kautta erilainen, sanoo Pylsy.

Maalämpö ei aina ole paras vaihtoehto omalle taloyhtiölle. Vaan esimerkiksi kaukolämpö tai erilaiset yhdistelmät, kuten maalämpö ja kaukolämpö.

– Taloyhtiöissä ei kannata ajatella niin, että maalämpö on aina se must-juttu, mikä pitää saada, sanoo Pylsy.

Maalämpöön siirtymisen kustannukset ovat suuret

– Kaksi viikkoa Ukrainan sodan syttymisen jälkeen maalämpöpumppujen kysyntä kaksinkertaistui, kertoo Suomen maalämpöpumppu yhdistyksen (SULPU ry.) toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Sota lisäsi taloyhtiöiden kiinnostusta omavaraiseen ja ympäristöystävälliseen maalämpöön. Hirvosen mukaan 500–1 000 taloyhtiötä siirtyy vuosittain maalämpöön.

Maalämpöön siirtymisen kustannukset ovat suuret. Hirvonen arvioi, että esimerkiksi 50 asunnon kerrostalon kulut ovat noin 200 000 euroa. Hinta sisältää maalämpökaivot, maalämpöpumpun ja asennuksen. Esimerkin kerrostalossa järjestelmä maksaa itsensä takaisin 6–8 vuodessa, arvioi Hirvonen.

Maalämmön käyttökulut esimerkin kerrostalossa ovat Hirvosen mukaan arviolta 22 000 euroa vuodessa. Kuluja tuovat muun muassa maalämpöpumpun käyttämä sähkö, huoltosopimus ja pumppujen etävalvonnasta mahdollisesti perittävä kulu. Vastaavat kaukolämpökustannukset olisivat arviolta 50 000 euroa vuodessa.

Kustannukset, takaisinmaksuaika ja käyttökustannukset riippuvat monesta seikasta, siksi arviot ovatkin vain suuntaa antavia.

Taloyhtiölaina maksetaan säästyneistä lämmityskuluista

Kirkkonummella Pekanpolussa kaivantojen takana näkyy valkoinen ovi, jossa on kyltti ”LÄMMÖNJAKOKESKUS”. Oven taakse sijoitetaan maalämpöpumppu.

Jakotukki lämmönjakokeskuksen ulkoseinässä kokoaa yhteen kaikki viisi maalämpökaivoa.

Noin 150 000 euroa maksavan muutostyön oletetaan säästävän lämmityskuluissa noin 10 000–15 000 euroa vuodessa. Muutostyötä varten on otettu taloyhtiölaina. Rahoitusvastiketta ei kuitenkaan kerätä.

– Taloyhtiölaina on tarkoitus maksaa takaisin hoitovastikkeesta, säästyneistä lämmityskuluista, sanoo Riia Prittinen.

ESPOOSSA MUUTETAAN SEITSEMÄN OPISKELIJOIDEN ASUNTOTALOA MAALÄMPÖÖN

Maalämpökaivon porauslaitteisto pärähti käyntiin Matinlahdessa routien sulettua keväällä. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) seitsemässä kerrostalossa on meneillään lämmitysjärjestelmän muutos kaukolämmöstä maalämpöön.

Maalämpökaivon porauskalusto Espoon Matinlahdessa keväällä 2022. Kuva: HOAS/Arkistokuva

– Rantaharju 10:ssä lähdettiin pilotoimaan, kokeilemaan ja hakemaan ratkaisuja. Tekemään laskelmia onko maalämpö kannattavaa yleensä. Saatiin, että on, sanoo HOASin rakennuspäällikkö Mika Oksanen.

Oksanen tietää kertoa, että HOASilla uudiskohteissa sekä perusparannuskohteissa, joissa peruskorjaus ulottuu talotekniikkaan, selvitetään mahdollisuus hyödyntää maalämpöä ja aurinkoenergiaa.

Rantaharju 10:n maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi on alun perin laskettu kahdeksan vuotta. Kohonnut sähkön hinta on kuitenkin muuttanut tilannetta. Oksanen arvioi sen tulevan olemaan 12–13 vuotta.

Järjestelmään kuuluu 30 maalämpökaivoa

Viihtyisässä pihapiirissä on seitsemän vuonna 2005 rakennettua kerrostaloa. Ja niissä on yhteensä 216 asuntoa. Pihaan on porattu 30 keskisyvyydeltään noin 280 metriä syvää maalämpökaivoa muutostyön alkuvaiheessa.

Lämmönjakohuoneessa uuden järjestelmän laitteet odottavat asennusta. Sulassa sovussa käytössä vielä olevan kaukolämpöjärjestelmän kanssa. Tilasta löytyy kolme maalämpöpumppua. Maalämpöpumppu muistuttaa ensisilmäykseltä metallikaappia.

Asennusta odottava maalämpöpumppu lämmönjakohuoneessa. Taustalla on lämminvesivaraaja.

Maalämpöön siirtymisen yhteydessä joudutaan usein tekemään myös muita muutostöitä, jotta järjestelmä saadaan käyttöön, kuten uusimaan sähkökeskus.

– Jouduttiin muuttamaan myös sisätiloja, että saatiin enemmän tilaa lämmönjakohuoneelle lämpöpumppuja ja muita varten, sanoo Oksanen.

Työnsä lämmön ja lämpimän käyttöveden tuottajana uusi maalämpöjärjestelmä aloittaa vuoden vaihteessa. Tällöin muutoksen pitäisi olla valmis ja kaukolämmöstä luovutaan.

Taloyhtiöitä tuetaan monella tapaa

 

Valtio antaa taloyhtiöille avustuksia maalämpöön siirtymiseen. Ne myöntää valtion Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA).

 

Helsingin kaupunki antaa taloyhtiöille luvan rakentaa maalämpökaivot kaupungin yleisille alueille, jos tila taloyhtiön tontilla ei tähän riitä.

 

Lisätietoja avustuksista: Energia-avustukset 2020-2022 (ara.fi) 

 

 

Maalämpöjärjestelmän periaate

 

  • Maahan porataan maaperän ja kallion lävistävä joitakin satoja metrejä syvä reikä, jota kutsutaan maalämpökaivoksi.
  • Reikä täyttyy vedellä.
  • Maalämpökaivoon asennetaan lämmönkeruuputkisto, jossa olevaan niin kutsuttuun maaliuokseen varastoinut auringon energia kerätään talteen.
  • Kerätyn lämmön lämpötila nostetaan järjestelmään kuuluvalla maalämpöpumpulla lämmityksessä tarvittavaan lämpötilaan.

 

Maalämpöjärjestelmä hyödyntää kallioon, maaperään tai veteen varastoitunutta auringon energiaa.

 

Maalämpöä käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen.