Rauhoitettu luonnonvarainen taimen on vapakalastajien keskuudessa arvostettu saaliskala. Taimen nousee Helsingin Vanhankaupunginkosken läpi Vantaanjoen kutualueille.

Luonnonvaraisen taimenen kalastus on pyydystä ja päästä -toimintaa. Se on siis kalastuslain mukaan aina vapautettava, mikäli sen saa saaliiksi. Taimen rauhoitettiin vuonna 2019 Suomessa kaikilla merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen sisävesissä.

Koukkuun tarttunut kala voi rasittua kovasti siiman päässä. Kalastaja voi kuitenkin parantaa kalan selviytymismahdollisuuksia esimerkiksi väkäsettömillä koukuilla, kumihavashaaveilla ja oikeanlaisella kalan käsittelyllä.

– Minkäänlainen kalastus ei ole varsinkaan uhanalaisille kudulle nouseville kaloille hyväksi, luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura sanoo.

Taimenta myös istutetaan mereen kalastusta varten. Istutetulta kalalta on leikattu rasvaevä, jotta kalastajan on mahdollista erottaa laillinen saalis laittomasta. Kalastajan on kuitenkin mahdotonta valikoida saalistaan etukäteen.

– Monet taimenenkalastajat puhuvat istareista ja luomukaloista. Vaikka luomukala on rauhoitettu eläin, se on usein näistä se tavoitellumpi. Siinä on ristiriita, Saura sanoo.

Vanhankaupunginkoskella kalastetaan meritaimenta eniten elokuussa

Helsingin Vanhankaupunginkoskella myydään lupia vuoropäiviksi perhokalastajille ja uistinkalastajille. Korona-aikana uistinkalastajille varatuille päiville myytiin hieman aiempaa enemmän lupia. Perhokalastajille varattuina päivinä luvat myytiin usein loppuun entiseen tapaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vanhankaupunginkoskella saa kalastaa kalaportaiden ylä- ja alapuolella. Kalastukselta rauhoitettu alue on merkitty kyltein.

Taimenen kalastuskaudella kalastuspainetta hillitään lupakiintiöin. Vuorokaudessa on neljä kuuden tunnin kalastusjaksoa, ja lupia myydään kymmenen.

– Suurin osa Vanhankaupunginkosken koskialueella kalastavista kalastajista kalastaa meritaimenta, Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sarianne Snellman sanoo.

Ensimmäiset meritaimenet nousevat koskeen viikko ennen juhannusta. Koskikalastajaien kovin meritaimensesonki on elokuussa. Virtavesissä, kuten Vanhankaupunginkoskella, taimenen rauhoitus alkaa syyskuun alussa.

Kudulle nousevien taimenten kalastus on ristiriitaista

Kudulle nousevalle kalalle taistelu siiman päässä vie voimia ja tuottaa maitohappoja. Snellman kuitenkin näkee, että kutemaan nousevien kalojen kalastuksen kieltäminen kaataisi vaelluskalojen joki- ja koskikalastuksen kokonaan.

Arvokkaana saaliina pidetty taimen houkuttelee myös Vanhankaupunginkoskelle luvattomasti kalastavia salakalastajia. Valveutuneet kalastajat ovat Snellmanin mukaan tärkeässä roolissa salakalastuksen torjunnassa.

– Olen sitä mieltä, että mitä enemmän koskella on toimintaa, sen paremmin kala pääsee nousemaan koskea ylös, Snellman sanoo.

Taimenkannat elpyvät hitaasti

Viimeisen kymmenen vuoden aikana taimenkannat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä. Poikasia syntyy luonnossa paremmin. Saura kertoo, että viranomaiset ja talkoolaiset ovat esimerkiksi kunnostaneet poikasalueita ja perustaneet kutusoraikkoja.

– Esimerkiksi Vantaanjoen Longinojalla taimenesta on tullut ikään kuin paikallisten lemmikki. Paikalliset haluavat, että sillä on mahdollisimman hyvät olosuhteet elää.

Asennemuutokset ja kalastuslain tiukennukset lupaavat Sauran mukaan taimenelle hyvää myös tulevaisuudessa. Hän arvioi, että seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana voitaisiin luopua kokonaan kalastuksen tarpeisiin tehtävistä meritaimenen istutuksista.

Lue myös: Tornionjoen lohikuolemien seuraukset paljastuvat vasta tulevina vuosina