Koirien punkkikarkotteissa yleisimmin käytetty vaikuttava aine fiproniili on hyvin haitallinen mehiläisille. Sen käyttö kasvinsuojeluaineena on kielletty EU:ssa jo vuonna 2017. Silti eläinlääkkeenä myytävän fiproniilin riskivaikutuksia luonnolle ei arvioida.

Fimean mukaan laki mahdollistaa koirien punkkituotteille erityisaseman, koska ne luokitellaan hyönteismyrkyn sijasta eläinlääkkeiksi. Eläinlääkkeiden ympäristövaikutuksia ei käytännössä arvioida, jos tuotteet on suunnattu lemmikkieläimille.

Koirat ovat kuitenkin hyönteismyrkkyjen merkittävä kuluttajaryhmä. Jos esimerkiksi joka neljäs Suomen 700 000 koirasta käyttäisi pienelle koiralle tarkoitettua punkkiliuosta, koirien mukana liikkuisi noin 12 kiloa fiproniiliä.

Fiproniiliä myydään muissa hyönteismyrkyissä vuosittain muutamia kymmeniä kiloja.

Karkotteista löytyy hyvin myrkyllisiä aineita

Fiproniilin lisäksi punkkipannoissa ja -liuoksissa käytetään useita muitakin vaikuttavia aineita. Fiproniilin ohella ympäristölle erityisen haitallinen tehoaine on imidaklopridi. Sitä löytyy muun muassa muurahaismyrkyistä.

Sekä fiproniili että imidaklopridi ovat myrkyllisiä, ja ne on luokiteltu korvattaviksi aineiksi. Ne tulee siis poistaa käytöstä heti, kun tilalle on löydetty jokin turvallisempi aine. Aineet herkistävät hengitysteitä ja hajoavat luonnossa erittäin hitaasti tai hitaasti.

Fiproniiliä saa edelleen käyttää hyönteistorjunnassa vain, jos sen käytöllä on yhteiskunnallinen merkitys ja käytön riskejä arvioidaan tarkasti.

Punkkikarkotteiden tehoaineita käytetään myös ihmisille ja tuholaistorjuntaan tarkoitetuissa hyönteismyrkyissä. Silloin aineiden ympäristöriskit täytyy arvioida tarkasti.

Tukesin tietojen mukaan punkkikarkotteiden tehoaineita käytetään muissa hyönteismyrkyissä yhteensä noin 300 kiloa vuodessa. Siihen verrattuna punkkikarkotteissa käytettyjen tehoaineiden määrä on pieni, mutta silti huomattava.

Punkkikarkotteiden tehoaineiksi pyritään valitsemaan aineita, jotka vaikuttaisivat punkkeihin, mutta olisivat mahdollisimman vähän haitallisia koirille.

Punkkikarkotteet vaarantavat muita hyönteisiä

Hyönteismyrkkyjä sisältävistä tuotteista täytyy tavallisesti tutkia, miten niiden käytöllä aiheutettaisiin mahdollisimman vähän haittaa niille hyönteisille, joita ei ole tarkoitus tappaa.

– Hyönteismyrkky ei katso, onko kysymyksessä punkki, hyttynen vai perhonen, vaan on tappava kaikille hyönteisille, biosidiasiantuntija, ylitarkastaja Oskari Hanninen Tukesilta kertoo.

Lähes kaikista koirien punkkikarkotteista löytyy varoitus tehoaineen haitallisuudesta vesieliöille. Yleisimmät karkotteiden tehoaineet on luokiteltu erittäin myrkyllisiksi vesieliöille ja ne aiheuttavat pitkäaikaisia haittavaikutuksia eliöissä.

Lisäksi Scalibor-pannan tuoteselosteeseen on lisätty pannan tehoaineesta deltametriinistä varoitus sen haitallisuudesta mehiläisille.

– Periaatteessa voi sanoa, että kaikki hyönteismyrkyt ovat vaarallisia pölyttäjille, koska niiden tarkoitus on tappaa hyönteisiä ja pölyttäjätkin ovat monesti hyönteisiä, Hanninen kertoo.

Punkkikarkotteet ovat kaikista myrkyllisimpiä hyönteisille ja niveljalkaisille. Osa tehoaineista toimii myrkkynä tietyille kutienkin myös nisäkkäille kuten kissoille, kaneille tai linnuille. Myös ihmisten täytyy käsitellä aineita hyvin varovaisesti.

Tehoaineiden siirtymisestä luontoon ei tiedetä paljoa

Koirilla käytettävät aineet ovat kosketuksissa luontoon esimerkiksi koirien uimisen ja pesemisen kautta. Suun kautta nieltävien punkkitablettien tehoaineet poistuvat pakkausselosteiden mukaan ulosteiden tai virtsa- ja sappiteiden kautta.

Turkista ja iholta luontoon siirtyvien aineiden määriä ei ole tutkittu paljoa. Punkkipantojen ja –liuosten kohdalla virtsan ja ulosteiden kautta poistumisesta on linjattu, ettei laajempaa arviota tarvitse tehdä, koska määrät ovat todennäköisesti pieniä.

Fimea pitää kirjaa koirien punkkikarkotteiden haittavaikutuksista ja antaa myyntiluvat Suomessa sallituille eläinlääkkeille. Punkkikarkotteiden lupaprosessissa tutkitaan tuotteen laatua, tehoa ja turvallisuutta koiran ja ihmisen näkökulmasta, ja arvioidaan tuotteen hyötyjen ja riskien suhdetta.