Hiilineutraali hakukone – paina Enter ja istuta puu

Jokaisesta verkkohausta aiheutuu keskimäärin 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Päästöjään paikatakseen Ecosia-hakukoneyritys istuttaa puita metsäkadosta kärsiville alueille. Puut pienentävät yrityksen hiilijalanjälkeä sitomalla ilmasta hiilidioksidia.

Verkkosivun live-laskuri lyö 36 465 700. Niin monen puun istuttamiseen hiilineutraaliksi itseään tituleeraava Ecosia-hakukone laskee tienanneensa resursseja. Saksalainen yritys kertoo istuttaneensa yhteensä 30 miljoonaa taimea esimerkiksi Brasiliaan, Ugandaan ja Indonesiaan.

Googlen mukaan yksi hakukonehaku tuottaa keskimäärin 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Internet live stats -sivuston mukaan vuodessa tehdään 1,2 biljoonaa Google-hakua, mikä tarkoittaa 240 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Ecosia ansaitsee klikkauksilla mainostuloja, joista 80 prosenttia se käyttää kumoamaan aiheuttamiensa päästöjen vaikutuksia. Yksi klikkaus tuottaa 0,5 senttiä mainostuloina, ja 25 sentillä saa jo taimen maahan. Viisikymmentä klikkausta riittää siis yhden puun istuttamiseen.

Tähän mennessä istutettu yhteensä 30 000 hehtaarin metsäala voi Ecosian mukaan sitoa ilmasta 1,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Jari Porras pitää ideaa hyvänä.

– Ecosian kehittäjät ymmärtävät sen, että tällainen on heidän jalanjälkensä, mutta tehdäänpäs sitä kädenjälkeä vähän isommaksi eli istutetaan puita, hän sanoo.

Ekologisella kädenjäljellä tarkoitetaan yksilön tuottamia myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Suuri kädenjälki pienentää jalanjäljen aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Liian hyvää ollakseen totta?

Ecosian hakukoneella tehdyt haut kulkevat Microsoft Bingin palvelimien kautta. Microsoft puolestaan tuottaa hiilidioksidipäästöjä, mutta maksaa niistä päästöhyvityksiä ja ostaa uusiutuvaa energiaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kestävyystutkimuksen professori Risto Soukan mukaan hiilineutraaliuden määrittelemisessä on kyse siitä, mitkä asiat sisällytetään varsinaiseen hiilijalanjälkitietoon.

– Voi miettiä, onko oikein, jos yritys perustaa markkinointilauseensa sille, että se on hiilineutraali hiilikompensaation johdosta, vaikka se on ristiriidassa rapotointiohjeiden kanssa, hän sanoo.

Soukka viittaa GHG-kasvihuonekaasuprotokollaan, joka on kansainvälinen standardi hiilijalanjäljen laskemiseen. Sen mukaan yritykset eivät saisi sisällyttää hiilijalanjälkilaskelmaan rahalla ostettua päästökompensaatiota. Päästöhyvitykset pitäisi ilmoittaa tuloksissa erikseen.

Datakeskuksissa energiaa säästetään kuin kotona

Energiankulutusta voi säädellä datakeskuksissa monella tavalla. Jotkin keskukset on rakennettu mahdollisimman tehokkaiksi tuottamalla sähköliitäntäkeskuksiin energiaa uusiutuvista lähteistä. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin keskuksiin tuotetaan energiaa vesi- ja tuulivoimasta.

Konesalien jäähdytyksessä pyritään käyttämään mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuja, kuten vesisuihkutusta. Siitä huolimatta datakeskuksissa on useita tuhansia lämpöä tuottavia koneita. Valtionyhtiö Motiva on ennustanut vuonna 2011 konesalien päästöjen nelinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Energiaa voidaan myös säästää esimerkiksi sulkemalla laitteita ja yhteyksiä silloin, kun niitä ei tarvita. Yksittäisen siirtolinjan käyttöä voidaan tehostaa, kun verkossa kulkee tiukkana aikana paljon liikennettä. Kun taas on hiljaisempi aika, koneita ja servereitä voidaan sammuttaa.

– Se on vähän sama juttu kuin talossa: jos et ole yläkerrassa, niin ei siellä valoja kannata pitää, Porras kiteyttää.