Maaliskuussa Suomi sai uuden tasavallan presidentin, kun Alexander Stubb vannoi virkavalansa.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio arvelee, että ilmastopoliittiset teemat saattavat näkyä Stubbin agendalla edeltäjiä enemmän.
– Presidentillä voi olla ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteita. Hän voi ottaa kantaa niihin asioihin, joihin hän haluaa, Raunio sanoo.
Tasavallan presidentti toimii ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa arvojohtajana. Hän voi tuoda ilmastopoliittisia näkemyksiään esille juhlapuheissaan, mutta hänellä ei ole varsinaista päätäntävaltaa.
Juhlapuheiden konkreettista vaikutusta esimerkiksi hallituksen tai kansalaisten toimiin on Raunion mukaan mahdotonta arvioida.
“Se mistä uusi tasavallan presidentti puhuu haastatteluissa, kertoo siitä mistä hän on kiinnostunut”, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio. (Kuva: Roni Rekomaa/Tasavallan presidentin kanslia)
Ilmastonmuutos on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys
Presidenttiehdokkaiden vaalitenteissä ehdokkaat keskustelivat ilmastonmuutoksesta, vaikka ilmastopoliittiset asiat eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Ilmastopoliittinen toimivalta on Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla. EU:ssa Suomea edustaa pääministeri.
– Jos presidentti puuttuu hallituksen toimivaltaan kuuluviin asioihin, se voi johtaa jännitteisiin hallituksen kanssa. Tämä hillitsee presidentin intoa kommentoida hallituksen toimivaltaan kuuluvia asioita, Raunio sanoo.
Tasavallan presidentti edustaa Suomea Yhdistyneiden Kansakuntien kokouksissa, ja voi halutessaan siellä nostaa ilmastoasioita keskusteluun. Hänellä ei ole päätäntävaltaa kokouksissa.
Ilmastonmuutos nostaa maapallon lämpötilaa ja lisää ilmasto-olosuhteiltaan haavoittuvilta alueilta tulevien pakolaisten määrää. Sitran raportin mukaan tämä nostaa konfliktien riskiä, millä voi olla turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi siksi näkyä nykyistä enemmän tasavallan presidentin työnkuvassa.
Tasavallan presidentin toimintavalta on kaventunut vuosien aikana
– Suomessa on lakimuutoksilla siirrytty kohti vahvempaa parlamentarismia eli eduskunnan asema muiden valtiollisten instituutioiden rinnalla on vahvistunut.
– 1970-luvulla Suomessa presidentillä oli parlamentariseksi maaksi hyvin laajat valtaoikeudet. Presidentillä oli ylin toimeenpanovalta Suomessa.
– 1980-luvun lopulla aloitettiin kehityssuunta kohti parlamentarismia, ja presidentin valtaoikeuksia rajoitettiin lakimuutoksin.
– Vuonna 2000 uudessa Suomen perustuslaissa määriteltiin luvussa 1, että hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, joka tarvitsee eduskunnan luottamuksen.
– 2020-luvulla on nähtävissä kehityssuunta, jossa presidentille toivotaan enemmän valtaa. Kansalaiset toivovat vahvaa johtajaa.
Artikkellikuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia