Kuluttajaliiton tekemästä tutkimuksesta selviää, että kuluttajat kohtaavat jatkuvasti epätäsmällistä ja harhaanjohtavaa tietoa tuotteiden ja palveluiden ympäristöominaisuuksista. Ympäristöväittämien, kuten ”vihreä”, ”ekologinen” tai ”ilmastoystävällinen” käyttö ei ole kuitenkaan jatkossa enää mahdollista.
Euroopan komissio aloitti vuonna 2023 valmistelemaan viherväitteitä koskevaa direktiiviä. Tavoitteena on torjua harhaanjohtavia ympäristöväitteitä ja varmistaa, että kuluttajat saavat tuotteista luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Direktiiviehdotus koskee ympäristöväittämiä ja ympäristömerkkejä, joita yritykset käyttävät vapaaehtoisesti markkinoidessaan tuotteitaan.
Jatkossa yritysten on perusteltava markkinoinnissa käyttämänsä ympäristöväittämät, jotta kuluttajat erottaisivat vastuulliset tuotteet ympäristölle haitallisista tuotteista. Tärkeää on esimerkiksi täsmentää, liittyykö ympäristöväittämä koko tuotteeseen vai sen tiettyyn osaan. Väitteen on myös perustuttava tieteelliseen näyttöön.
– Ympäristöväittämää esitettäessä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari ja paikannettava tuotteen oikeat ympäristövaikutukset. Väittämällä ei saa tuoda esiin mitään sellaista, joka ei ole tuotteen ympäristöjalanjäljen kannalta keskeistä. Tuotteen kriittisistä ja haitallisistakin vaikutuksista tulee kertoa läpinäkyvästi, jotta väite on balanssissa, ympäristöneuvos Taina Nikula kertoo ympäristöministeriöstä.
Direktiivin voimaantulon myötä ympäristömerkkejä koskevat tiedot on esitettävä ymmärrettävästi, riittävän yksityiskohtaisesti ja niiden on oltava maksuttomasti kuluttajien saatavilla. Uusia ympäristömerkkijärjestelmiä ei saa enää perustaa ilman komission hyväksyntää.
Jatkossa ympäristömerkit ja -väittämät on ennen julkaisua todennettava akkreditoidun, ulkopuolisen todentajan avulla. Suomessa akkreditointia tekee Suomen kansallinen akkreditointielin Finas.
Neuvottelut sääntelyn lopullisista yksityiskohdista käynnistyivät
Ennen direktiivin hyväksymistä EU:ssa neuvoteltaneen vielä todentamismenettelyn järjestämisestä ja direktiivin soveltamisalasta. Komission alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa mikroyritykset rajattiin soveltamisalan ulkopuolelle. Euroopan neuvostossa on sen sijaan ehdotettu, että sääntelyä sovellettaisiin myös mikroyrityksiin. Mikroyritykset ovat yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä kahta miljoonaa euroa.
– Kuluttajien kannalta olisi haastavaa, ettei kaikkien tuotteiden valmistajiin sovellettaisi samoja sääntöjä. Usein kyse on tuotantoketjuista, ja alihankintaketjuissa voi olla sekä isoja että pieniä yrityksiä, Nikula arvioi.
Direktiiviehdotusta ei ole vielä hyväksytty, mutta vihreää valoa on jo näkyvissä. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneuvottelut seuraavista vaiheista alkoivat 28.1.2025.
• Euroopan komissio antoi 22.3.2023 ehdotuksen viherväitteitä koskevaksi direktiiviksi.
• Direktiivin asettamat säännöt auttavat kuluttajia tekemään tietoon perustuvia kulutusvalintoja ja velvoittavat yrityksiä käyttämään vain tieteellisesti todennettuja ja läpinäkyviä ympäristöväittämiä.
• Ehdotus on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tarkoitus on ohjata EU:n jäsenmaita kohti vihreää siirtymää.
• Direktiivin lopullisesta sisällöstä neuvotellaan oletettavasti ainakin muutama kuukausi. Jos direktiivi hyväksytään loppukeväästä 2025, se tarkoittaa, että säännöt saatetaan osaksi Suomen lainsäädäntöä keväällä 2027.