Kahdenkymmenen neliömetrin asunnossa saa pitää kahtakymmentä kissaa. Riittävä tila yhdelle kissalle on siis teoriassa yksi neliömetri. Näin sanoo valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta. Sama asetus sanoo, että sisätiloissa sijaitsevan koiran pitopaikan tulee olla ”riittävän tilava”.

Kissa ja koira ovat Suomen suosituimpia lemmikkejä. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla oli vuonna lemmikkinä 700 000 koiraa ja 600 000 kissaa.

Kotien olosuhteet on suunniteltu ihmisille, mutta useille lemmikkieläimille ne soveltuvat huonommin. Monille lajeille sisäilma on liian kuiva ja tilat ahtaat. Liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ihmisen tai lajitoverin kanssa on usein rajoitettua.

Lemmikki on usein hyödyke tai väline

Vuonna 2015 perustettu Eläinoikeuspuolue haluaa nostaa eläinoikeudet mukaan politiikkaan. Puolueen varapuheenjohtajan Tiina Ollilan mukaan lemmikkien määrää tulisi ylipäätään vähentää.

– Olisi hyvä pohtia, miksi me pidämme lemmikkieläimiä. Usein lemmikki on hyödyke tai väline vaikkapa harrastukseen.

Ollilan mukaan esimerkiksi lemmikeille määrättävät masennuslääkkeet kertovat siitä, että olosuhteet ovat eläimelle sopimattomat tai että lemmikki on jätetty pitkäksi aikaa yksin virikkeettä.

– Meidän tulisi miettiä, minkä lajin on luonnollista elää sisätilassa. Onko lajitovereita tarvittaessa ympärillä? Entä onko eläimellä mahdollisuutta vetäytyä halutessaan omiin oloihinsa?

Ollila toivoo uuden eläinsuojelulain ottavan kantaa siihen, miten haitallinen jalostus saadaan kuriin. Hän haluaa myös tunnistusmerkintäpakkoa kaikille nisäkkäille sekä listaa eläimistä, joiden pitäminen lemmikkinä on sallittu.

Lisäksi Suomessa tarvitaan Ollilan mielestä tiukempaa valvontaa. Tarpeeseen voisi vastata eläinasiavaltuutettu, jonka vastuulla olisivat yleiset eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat ja jolla olisi kunnolliset resurssit hoitaa työnsä.

Uusi laki parantaa lemmikkien oloja ja kohtelua

Myös maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola on sitä mieltä, että yli 20 vuotta vanha eläinsuojelulaki ja sitä täydentävät asetukset ovat vanhentuneet. Hän valmistelee uudistuvaa eläinsuojelulakia.

– Lemmikkieläimiin liittyvälle sääntelylle on nykyään enemmän tarvetta kuin 90-luvulla, Pullola toteaa.

Tieto eläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös seura- ja harrastuseläinten pito sekä eläintenpitomuodot ovat lisääntyneet. Samalla uusia eläinlajeja on tullut lemmikeiksi.

Seura- ja harrastuseläinten pito, eläintenpitomuodot ja tieto eläinten hyvinvoinnista ovat lisääntyneet sitten 90-luvun. Lisäksi uusia eläinlajeja on tullut lemmikeiksi.

Pullolan mukaan uudistuvalla lailla pyritään vastaamaan ainakin osittain Eläinoikeuspuolueen toiveisiin. Laissa on tarkoitus puuttua eläinjalostukseen nykyistä tiukemmin, säännellä eläinkilpailuja tarkemmin ja säätää löytöeläinten hoitoon liittyviä tarkennuksia.

Lisäksi lemmikkieläimiä koskevat pitovaatimukset ovat selkeästi vanhentuneita, joten niitäkin joudutaan muuttamaan. Ehkä tulevaisuudessa 20 kissalle ei siis lain ja asetusten mukaan enää riitä 20 neliömetrin kokoinen tila.

Tavoitteena on kirjata uuteen myös lakiin positiivilista. Lemmikkinä saisi pitää listassa mainittuja eläimiä, ja kaikkien muiden eläinten pitäminen lemmikkinä olisi kielletty.

– Positiivilista on saanut alkunsa siitä keskustelusta, tuleeko ihmisellä ylipäätään olla mahdollisuus pitää mitä tahansa eläintä lemmikkinä, Pullola kertoo.

Keskustelua on käyty erityisesti muualla Euroopassa. Siellä esimerkiksi kädellisten apinoiden ja muiden luonnonvaraisten eläinten pitäminen lemmikkinä on nouseva trendi. Pullolan mukaan Suomestakin löytyy niitä, jotka haluavat pitää lemmikkinä erityisen eksoottisia eläimiä.

Vastuu lemmikistä on elämän mittainen

Lemmikin ottaminen tarkoittaa ihmiselle eläimen elämän pituista vastuuta, muistuttaa koiran ja ihmisen suhdetta tutkinut filosofian dosentti Erika Ruonakoski Jyväskylän yliopistosta.

– Ihmisen vastuu lemmikistä on eräässä mielessä jopa suurempi kuin vastuu toisesta aikuisesta ihmisestä, joka tekee itse omaa elämäänsä koskevat päätökset. Eläimen hyvinvointi on täysin ihmisen vastuulla. Hän päättää, millaista elämää lemmikki elää, Ruonakoski sanoo.

Eläimellä ei ole samanlaista yhteiskunnallista tukiverkostoa kuin ihmisellä. Jos eläin voi huonosti, on omistajasta kiinni, mitä sen hyvinvoinnin eteen tehdään – vai tehdäänkö.

Vanhaa, huonokuntoista ihmistä pyritään yhteiskunnassamme aina hoitamaan, mutta esimerkiksi koiran omistaja joutuu toisinaan päättämään eutanasiasta.

Lajityypillinen käytös mahdollistettava

Sekä erityisasiantuntija Pullola että Eläinoikeuspuolueen varapuheenjohtaja Ollila sanovat, että lemmikkiä ajatellaan liian usein ihmisen näkökulmasta.

– Katseen tulisi kääntyä pois ihmisestä ja suuntautua eläimeen. Mitä eläin todella haluaa ja tarvitsee yksilönä? Ollila kysyy.

Lemmikin omistajan tulisi aina huomioida eläimen lajityypilliset tarpeet ja mahdollistaa lemmikille niiden toteuttaminen. Koira vaatii seuraa, ja kaupunkiolosuhteissa sitä vaivaa usein yksinäisyys ja vähäinen liikunta, toisinaan myös liiallisesta ruoansaannista aiheutunut lihavuus.

Eläinten käyttäytymisneuvojan Jaana Pohjolan mukaan koiran lajityypilliset tarpeet ovat muun muassa liikkuminen, haisteleminen ja sosiaalinen vuorovaikutus ihmisen tai lajitoverin kanssa. Kyse on siis eläimen perustarpeista.

Myös Erika Ruonakoski sanoo, että vastuullisessa eläinsuhteessa korostuu eläimen tarpeiden huomiointi. Omistajan on tärkeää olla valppaana ja seurata eläimen kehollisia ilmaisuja, jotta voi ymmärtää sen tarpeita.

– Koirat eivät ole ensisijaisesti viihdyttäjiä vaan kumppaneita, joiden tarpeet on aidosti huomioitava. Ihannetapauksessa ihmisen ja koiran kumppanuus rikastuttaa kummankin elämää.

Levottomuus ja tyytymättömyys
kielivät koiran ongelmista

Hyvinvoivan koiran elämässä lepo ja aktiivisuus ovat tasapainossa. Jos koiralla on kaikki kunnossa, se on pääasiassa hyväntuulinen eikä käy jatkuvasti ylikierroksilla.

Eläinten käyttäytymisneuvoja Jaana Pohjola pitää hyvinvoinnin merkkinä sekä pennuilla että aikuisilla yksilöillä myös sitä, että koira leikkii.

– Jos koiran käytös muuttuu yhtäkkiä, kannattaa huolestua, hän sanoo.

Ongelmista voi kieliä myös se, jos koira on kovin levoton ja tyytymätön eikä osaa rentoutua ja nukkua. Koiran ei kuulu näyttää siltä, että sillä on epämukava olla.

– Koiran huonosta voinnista voi kertoa myös se, ettei koira kouluttamistilanteissa pysty ottamaan uutta vastaan, Pohjola kertoo.

Hän korostaa, ettei syy koiran ongelmiin ole välttämättä omistajassa. Koiralle on saattanut esimerkiksi jo ennen luovutusikää tapahtua jotakin, mikä vaikuttaa sen käytökseen vielä vuosien kuluttua.

Lemmikin ottamista harkitsevalle Pohjolalla on ennen kaikkea yksi neuvo.

– Tutustu lemmikkiisi lajina, äläkä ajattele sitä ikään kuin ihmisenä, niin vältyt pahimmilta pettymyksiltä. Esimerkiksi koiran haukkuminen on normaalia eikä omistaja ole epäonnistunut, jos koira haukkuu. Lajille tyypillinen käyttäytyminen kannattaa pitää kirkkaana mielessä.

Lähteenä on käytetty haastattelujen lisäksi Seppo Turusen kirjaa Lemmikkielämää (Gaudeamus, 2011) sekä Seppo Turusen lähettämää sähköpostia.

Lue myös:

Sairaan laillinen koira

Kun köyhän lemmikki sairastuu