Syyskuussa alkoi First Lego Leaguen (FLL) uusi kausi. Joukkueilla on noin kolme kuukautta aikaa valmistautua turnaukseen, jossa he pääsevät esittelemään oppimaansa. Turnauksissa tuomaristo arvioi joukkueen menestyksen robotin suunnittelussa, tiedeprojektissa ja työelämäntaitojen toteuttamisessa. Tapahtumien kohokohta on robottipeli. Robottipelissä lasten rakentamat robotit suorittavat täysin itsenäisesti yhden tai useampia tehtäviä, jotka vaihtuvat vuosittain.

Ohjelmassa on mukana koululaisia yli sadasta maasta, nykyään myös Suomesta.

FLL:ssa lapsia kannustetaan olemaan luovia. Ohjaaja katsoo, että joukkue muistaa tehdä kaikki keskeiset asiat ajallaan.

— Sääntöjä luetaan kirjaimellisesti, mutta mikä ei ole kiellettyä on sallittua, sanoo Robotiikka- ja tiedekasvatus yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Pihola.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat Siiri Roschier ja Elmeri Oikarinen suunnittelevat omaa robottia tulevaa kilpailua varten Pekka Piholan ohjauksessa.

Robottipeliin ja ohjelmointiin tarvitaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Piholan mukaan tehtävien parissa lapset ymmärtävät eri oppiaineiden tärkeyden ja sen, miten ne kaikki liittyvät toisiinsa. Tiedeprojektissa joukkueet tekevät paljon tiedonhankintaa sekä suomen että englannin kielellä. Esityksen laatimiseen tarvitaan äidinkielen taitoja ja projektista kertovan julisteen valmistamiseen lapset käyttävät luovuutta ja askartelutaitoja.

— Joukkueessa on paras puoli se, ettei tarvitse olla yksin, sanoo Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun opiskelija Siiri Roschier.

Piholan mukaan lapset arvostavat erityisesti mahdollisuutta työskennellä ryhmänä.

Projekti avaa nuorille hyviä kehittymismahdollisuuksia

Tänä vuonna FLL:ssa lapset miettivät, miten he saavat parempia asuin- ja työympäristöjä tulevaisuudessa. Projekteissaan he rakentavat leikkipuistoja, tarkastusdroneja ja innovatiivista arkkitehtuuria.

Projektin aikana lapset oppivat ongelmanratkaisutaitoja.

— Alussa ideoidaan ja sitten kokeillaan, kenen ratkaisu toimii parhaiten, kuvaa Siiri Roschier.

Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulun tekniikan opettaja Tuomo Einiö katsoo, että FLL antaa erinomaisen kokonaisuuden perusopetuksen nykyopetussuunnitelman monialaisiin opintoihin. Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa kaikki viidesluokkalaiset osallistuvat luokanopettajan oppitunneilla FLL:n vuotuisen teeman mukaiseen projektityöhön. Sen aikana lapset harjoittelevat ja soveltavat usean eri oppiaineen sisältöjä ja työtapoja.

— Ryhmässä toimiminen, yhteistyötaidot ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden tekeminen ovat hyvää harjoitusta tulevia opintoja silmällä pitäen, sanoo Einiö.

Ensimmäisen kauden jälkeen noin puolet lapsista on päätynyt jatkamaan FLL:ssa oman koulutyönsä ohessa. Oppilaat valmistavat projektejaan vapaa-ajalla ja välitunneilla. Ohjaajan kanssa seurataan työn etenemistä viikoittain.

— Osallistumme turnaukseen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Se on hauskaa. Meillä on ollut koko ajan sama kolmen tytön porukka, sanoo 13-vuotias Siiri Sainio.

Pekka Pihola katsoo, että FLL tarjoaa nuorille erinomaisia tilaisuuksia piilevien kykyjensä ja lahjakkuuksiensa löytämiseen. Työmarkkinoilla on suuri pula teknologia-alan osaajista. Kymmenen vuoden päästä näistä nuorista keskimääräistä useampi on kouluttautunut luonnontieteellisille ja teknisille aloille ja valmis aloittamaan työelämän.

FLL:ssä jokaisen ei tarvitse olla innostunut ohjelmoinnista tai roboteista. Erityisluokat ovat pärjänneet kisoissa hyvin.

— FLL:n toiminnassa lapset oppivat arvostamaan erilaisuutta aivan itsestään. Työskentelyn aikana monista oppilaista, usein niistä luokan hiljaista, on paljastunut kokonaan uusia piirteitä; innostumista, sitoutumista, kyvykkyyttä ja osaamista. Koskaan ei tiedä ennalta kuka on joukkueensa tähti ja kun ohjaaja kertoo tulleensa aivan totaalisesti yllätetyksi, silloin tuntee itsekin onnistuneensa, sanoo Pihola.