Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) haluaa tietää, miten kunnat kehittyvät työnantajina tulevaisuudessa. Tätä varten liitto on laatinut kuntamittarin: työkalun, jolla kuntia voi vertailla tilastotiedon ja jäsenkyselyiden avulla. Mittari on osa liiton monivuotista tulevaisuustrendityötä.

– Mietimme, että mitä jos ammattiliitto toimisi kuin ajatushautomo, sanoo JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo.

Ammattiliitot käyttävät tutkimustietoa edunvalvonnan tueksi. Ne teettävät säännöllisesti jäsenkyselyitä ja -barometrejä, mutta laajempi, yhteiskunnallinen tutkimus toteutetaan yleensä suuremmissa kattojärjestöissä. EK ja SAK teettävät säännöllisesti selvityksiä, ja Akava rahoittaa erillistä Akava Works -tutkimuspajaa.

JHL aloitti tulevaisuustrendien tutkimuksen vuonna 2021 ilmastoselvityksellä. Siitä on nyt jalostettu neuvottelutavoitteita parhaillaan käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin.

Sinisalon mukaan tutkimusta tarvitaan nimenomaan siitä näkökulmasta, miten yhteiskunnalliset trendit vaikuttavat julkiseen sektoriin.

– Mitä esimerkiksi tapahtuu kunnallisen energialaitoksen työntekijöille, kun kivihiilestä luovutaan energialähteenä ja voimala suljetaan?

JHL:n kuntamittarin on tarkoitus seurata Suomen kuntien kehitystä pidemmällä aikavälillä. Se asettaa kunnille arvosanan yhdellätoista osa-alueella, joista kaksi perustuvat liiton jäsenkyselyn vastaustuloksiin ja loput Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoista poimittuihin lukuihin. Esimerkiksi osa-alueen ”Demokratia” arvosana perustuu kunnan äänestysprosenttiin ja ”Riski työttömyydestä” on kunnan työttömyysaste.