Helmikuussa puolivälin saavuttanut TALO-hanke on jo ylittänyt sille asetetut tavoitteet, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sanni Soilampi.

– Hankkeelle oli asetettu tavoiteluvuiksi, että kolmen vuoden aikana pitää saavuttaa 1000 lajikokeilijaa. Joulukuun lopussa lajikokeilijoiden määrä oli melkein 3000.

Soilammen mukaan hankeidea oli kypsynyt Suomen Urheiluliitossa jo pidemmän aikaa. Yleisurheilulla on kova tarve ja halu monikulttuuristaa toimintaansa.

TALO-hanke on toiminnassaan järjestänyt ilmaisia lajikokeiluja, vienyt yleisurheilua päiväkoteihin sekä puistoruokailujen ja iltapäiväkerhojen yhteyteen. Lisäksi hanke on muodostanut kävelyryhmiä vieraskielisille naisille sekä juoksukouluja toisen asteen opiskelijoille. Hanke on tarjonnut monikielistä tietoa harrastusmahdollisuuksista sekä harrastamisen taloudellisista tukimuodoista.

Tavoitteena on juurruttaa hankkeen toiminnot osaksi seurojen perustoimintaa. Soilammen mukaan on tärkeää rakentaa harrastajille sujuva polku matalan kynnyksen ryhmistä seuran toimintaan. Hän tunnistaa kuitenkin taloudelliset haasteet.

– Meillä on Suomessa onneksi harrastamisen taloudellisia tukia tarjoavia järjestöjä ja yhdistyksiä, mutta sitä tietoa voi olla vaikea saada. Olemme iloisessa asemassa, että meillä on nyt resursseja auttaa.

Sanni Soilampi. Kuva: Suomen Urheiluliitto ry.

Lasten liikkumattomuus tulee tulevaisuudessa kalliiksi

Lasten liikkumattomuus kasvattaa tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointieroja. Harrastuksen puute vaikuttaa muun muassa lapsen ja nuoren fyysiseen, psyykkiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin, kertoo THL:n suunnittelija Ngan Tran.

Tranin mukaan liikkuminen lapsena ennaltaehkäisee sairauksia ja edistää jaksamista esimerkiksi koulussa, jos arkea tasapainottaa mielekäs vapaa-ajan toiminta.

– Jos miettii vähän isompaa kuvaa, niin ylipäätään lasten ja nuorten liikkumattomuus tulee olemaan kallista tulevaisuudessa yhteiskunnalle.

Tran korostaa, että kaikilla lapsilla, riippumatta taustasta, perheen taloudellisesta tilanteesta, sosioekonomisesta asemasta tai vanhempien kielitaidosta, tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa ja kokeilla eri lajeja. Tiedon pitää olla saavutettavaa, ja rakenteet pitäisi miettiä siten, että ne ovat kaikille mahdollisia ja helposti saatavilla.

Tran myös huomauttaa, että maahanmuuttajataustaiset perheet muodostavat hyvin moninaisen väestöryhmän.

– Perheiden taustat ja maahanmuuton syyt vaihtelevat. Joukossa on sekä aktiivisia perheitä, jotka löytävät helposti harrastusmahdollisuuksia, että sosioekonomisesti korkeasti koulutettuja perheitä, joilla ei ole välttämättä taloudellisia haasteita.

Tran Ngan. Kuva: Aleksi Malinen, THL

Rasismi on läsnä myös yleisurheilukentällä

Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan 10.6.2025 julkaistussa kannanotossa sanotaan, että rasismia ilmenee edelleen suomalaisessa urheilussa ja liikuntaharrastuksissa. Myös TALO-hankkeen projektipäällikkö Sanni Soilampi tunnistaa ongelman yleisurheilukentillä.

Soilampi kertoo, että TALO-hankkeessa kehitetään koulutusta seuroille. Koulutuksessa käsitellään monikielistä ohjausta, selkokieltä, kuvatukea sekä sitä, miten rasismiin ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutus on tarkoitus laajentaa hyödynnettäväksi myös muille urheiluseuroille.

THL:n suunnittelija ja kulttuuri- ja moninaisuustiimissä työskentelevä Ngan Tran muistuttaa, että vastuu turvallisuuden edistämisestä ei ole vain vähemmistön edustajilla, vaan ihan kaikilla. Hän muistuttaa, että rakenteiden tasolla tulee varmistaa, että ne tukevat tasavertaisia mahdollisuuksia, eivätkä itsessään luo syrjintää.