Miesten syömishäiriöistä puhutaan aiempaa enemmän, mutta niiden diagnosointi on yhä haastavaa ja puutteellista. Haasteiden taustalla ovat yhteiskunnan asenteet ja tutkimustiedon puute, kertoo Pohjanmaan hyvinvointialueen syömishäiriöklinikan erityisasiantuntija Rasmus Isomaa.

Hän ajattelee vähäisen tutkimustiedon johtuvan siitä, että syömishäiriöitä pidetään tyttöjen ja naisten sairauksina. Miehet myös itse tunnistavat heikosti omaa oireiluaan ja hakeutuvat harvemmin hoitoon.

– Tutkimustiedon puutteessa on varmasti monta, mutta ei yhtään riittävän hyvää syytä, Isomaa toteaa.

Miesten oireilu on usein ylikorostunutta liikuntaa

Syömishäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat tehty naisille tyypillisen oireilun mukaan. Tämän vuoksi miesten syömishäiriöt jäävät usein tunnistamatta. Miesten oireilu eroaa naisille tyypillisestä oirekuvasta eli laihuuden tavoittelusta ja merkittävästä painonlaskusta. Miehillä oireilu on tyypillisemmin lihaksikkuuden tavoittelua ja korostunutta liikuntaa, kertoo Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

– Ylenpalttinen liikunta on meidän kulttuurissamme hirveän kyseenalaistamatonta, jonka vuoksi miesten oireilu piiloutuu yleisesti hyväksytyn käyttäytymisen alle, Mikkilä pohtii.

Yhtenä kriteerinä käytetään BMI-rajaa. Miehillä painoindeksi laskee harvoin liian alhaiseksi. Tämä johtuu heidän keskimäärin suuremmasta lihasmassasta, joka lisää painoa.

Isomaan mukaan miesten oirekuvasta tarvittaisiin paljon lisää tutkimusta, jotta kriteereitä voitaisiin lähteä muokkaamaan. Miehillä syömishäiriöihin liittyy myös vahvempaa häpeää, koska syömishäiriöillä on yhä yhteiskunnassamme vahva tyttöjen ja nuorten naisten sairauksien leima.

– Tämän vuoksi edes terveydenhuollossa ei osata ajatella yhtä herkästi syömishäiriön mahdollisuutta hoitoon hakeutuvilla miehillä, vaikka oireilu olisi samanlaista kuin tytöillä ja naisilla, Isomaa toteaa.

Tabua miesten syömishäiriöistä ollaan murtamassa

Tänä päivänä miesten syömishäiriöistä puhutaan enemmän kuin koskaan aiemmin, Mikkilä kertoo. Hän lisää, että sosiaalisessa mediassa on noussut myös esiin miesten tarinoita. Myös Isomaa näkee asiassa maltillista kehitystä parempaan.

Viimeisimmässä Käypä Hoito suosituksessa korostetaan, että syömishäiriöt ovat monimuotoisia ja niitä esiintyy sukupuolesta riippumatta. Syömishäiriöissä tarvitaan kuitenkin somaattisia oireita, jotta potilas voidaan määrittää riittävän sairaaksi. Oireita ovat esimerkiksi alipaino ja suun terveyden heikentyminen.

– Syömishäiriön vakavuutta pitäisi aina mitata inhimillisen kärsimyksen kautta, eikä sen mukaan, mitä eri mittaustulokset sanovat, Mikkilä huomauttaa.

Vaikka miesten syömishäiriöt saavat aiempaa enemmän näkyvyyttä julkisessa keskustelussa, valveutuneisuutta asiasta kaivataan kuitenkin lisää.

– Pidetään kavereista ja itsestä huolta, ja uskalletaan olla haavoittuvaisia ja apua tarvitsevia, Mikkilä muistuttaa.