Museoviraston tekemän seurantakyselyn palautteissa on huomattu, että hankeavustukset ovat paikallismuseoille tärkeitä. Hankeavustuksilla edistetään sellaisia asioita joihin museoiden ylläpitäjien rahkeet eivät riitä, Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari kertoo.

– Ei ole kaukaa haettua sanoa, että ilman näitä avustuksia monen paikallismuseotoimijan toiminta olisi hankaluuksissa, Hamari mainitsee.

Museovirasto on jakanut vuoden 2026 hankeavustuksia yhteensä 445 000 euroa paikallismuseoille. Hankeavustusten avulla pienet paikallismuseot voivat kehittää toimintaansa, minkä vuoksi monelle pienelle museolle avustukset ovat elintärkeitä.

Hamarin mukaan hankeavustuksia annetaan tiettyjä kriteerejä vastaan.

– Avustukset on suunnattu esimerkiksi museoiden rakennusten korjaamiseen, sillä museoilla on paljon rakennuskantaa, joka on kulttuurihistoriallisestikin arvokasta. Samalla avustuksia annetaan muun muassa kokoelmatyöhön sekä museoiden yleisötoiminnan kehittämiseen.

Museovirasto on tarjonnut paikallismuseoille hankeavustusta kerran vuodessa useamman vuosikymmenen ajan. Paikallismuseoiden hankeavustukset ovat yksi ensimmäisiä Museoviraston avustustyyppejä.

Ilman avustuksia ei pysty kehittämään

Yksi hankeavustuksia saanut museo on Kanta-Hämeessä Jokioisten kunnassa sijaitseva Pappilamuseon museokokonaisuus. Sen entisöintiin ja museorakennuksen ikkunoiden peruskorjaukseen annettiin tänä vuonna 7500 euroa.

Pappilamuseon museohoitaja Stiina-Liisa Pirkkamaan mukaan hankeavustusrahat ovat museolle tärkeitä.

– Museorakennus on valmistunut tasan vuonna 1800 ja on siksi rakennushistoriallisestikin arvokas, Pirkkamaa sanoo.

Pappilamuseo avattiin vuonna 1959. Se on alun perin toiminut pappilana, lukkarin puustellina ja asuntoina. Museokokonaisuuteen kuuluvat pappilan lisäksi kaksi aittaa, savusauna ja lato. Museo on kesäaikaan auki ja siellä näkee, miten pappilassa elettiin 1800-luvulla.