Al-Emara käytti tilanteissa kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n laatimaa protokollaa.
― Protokolla on ollut jo pitkään olemassa, mutta monessa maassa tuomarit eivät uskalla sitä käyttää. Suomessa se on otettu muutaman viime vuoden aikana hyvin käyttöön, kertoo Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö Ilari Äijälä.
Punainen kortti rasismille on opetusministeriön rahoittama hanke, joka taistelee urheilussa esiintyvää rasismia vastaan. Jalkapallon lisäksi toimintaa on myös esimerkiksi lentopallossa, salibandyssa ja koripallossa.
Jääkiekkoseurojen kanssa yhteistyö on jäänyt toistaiseksi monia muita lajeja vähäisemmäksi. Jääkiekossa rasismia ei aiemmin tunnustettu ongelmaksi.
― Asioita pitäisi kuitenkin nostaa esille ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä, riippumatta siitä onko konkreettisia tapauksia ilmennyt.
Urheilussa rasismi on useimmiten apinahuutelua katsomosta tummaihoisille pelaajille.
Ennakkoluulot ovat edelleen esillä
Espoon Bluesissa SM-liigaa pelannut Janne Puhakka kertoi äskettäin olevansa homoseksuaali. Hän on ensimmäinen suomalainen jääkiekkoilija, joka on kertonut julkisesti kohtaamistaan ennakkoluuloista. Hanketta onkin pyritty laajentamaan koskemaan rasismin lisäksi kaikkea muutakin epäasiallista käytöstä.
Huutelua on ollut myös pelaajien välillä. Mitä alemmas sarjatasoissa mennään, tilanne usein pahentuu.
Joukkueiden pukukopeissa heitetään perinteisesti todella härskejäkin vitsejä. Aivan kaikkea ei sielläkään kuitenkaan pitäisi sallia.
― Mauttomimmat jutut pitäisi jättää pois. Nuoret pelaajat saattavat käyttää samaa puhetta koulun pihalla, ja muut ei välttämättä sitä ymmärrä.
Punainen kortti rasismille -hankkeessa mukana olevien joukkueiden kapteenit saavat nauhan, jossa on toisella puolella sateenkaarilipun värit, ja toisella Punainen kortti rasismille -teksti. Äijälän mukaan kapteeni voikin olla se henkilö, joka puuttuu ensimmäisenä epäkohtiin.
Myös kritiikkiä on tullut. Monet ovat sitä mieltä, ettei pelkkä kapteeninnauhan käyttö muuta oikeasti mitään. Äijälä pitää sitä kuitenkin tärkeänä kannanottona.
― Monilla seuroilla yhdenvertaisuus löytyy kirjattuna arvoista, mutta vaikutus on paljon suurempi, kun sitä tuodaan oikeasti näkyville.
Hankkeeseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista.
Vaikka tapauksia esiintyy yhä, Äijälä näkee, että tilanne on parempi kuin muutamia vuosia sitten.
― Kun näistä on nyt uutisoitu jonkin verran, syntyy helposti ajatus, ettei hanke toimi lainkaan. Itse olen sitä mieltä, että asia on juuri päinvastoin. Näitä on aina ollut, mutta nyt niistä puhutaan julkisesti.
Töitä kuitenkin riittää vielä.
― Yksikin loukkaava huuto on liikaa.
Hankkeessa on mukana noin kaksisataa seuraa ja järjestöä. Lisäksi yhteistyötä on monien suurten lajiliittojen, kuten Palloliiton, Koripalloliiton ja Käsipalloliiton kanssa.