Naiset ovat olleet miehiä aktiivisempia äänestäjiä 1980-luvulta saakka. Siihen asti tilanne oli päinvastainen, kun perinteiset sukupuoliroolit esiintyivät vahvempina yhteiskunnassa.

Naiset kouluttautuvat nykyään miehiä korkeammin ja se näkyy äänestysaktiivisuudessakin. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli naisia korkeampi ainoastaan 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Tiedot ilmenevät alla olevasta taulukosta, joka perustuu Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tekemään selvitykseen äänestäneiden osuudesta iän ja sukupuolen mukaan.

Koulutustaso heijastuu äänestysaktiivisuuteen

Vähemmän koulutetut äänestävät selkeästi passiivisemmin verrattuna korkeammin koulutettuihin, ilmenee Tilastokeskuksen äänestäjiä koskevassa tausta-analyysissa.

Hyvätuloisen keskiluokkaisen ihmisen on Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkosen mukaan helpompi kokea, että järjestelmä on luotu hänen kaltaisilleen. Siksi äänioikeuden käyttämiseen on pienempi kynnys.

– Huonompiosaiset taas tuntevat helpommin apatiaa äänestämistä kohtaan. Omalla äänellä ei tunnu olevan väliä.

Jos on jäänyt yhteiskunnan ulkopuolelle, eikä systeemi tunnu palvelevan omaa elämäntilannetta, välinpitämättömyys vain kasvaa. Juuri silloin äänestämisen tärkeys korostuu.

Jotta demokratia voisi kokonaisuudessaan toteutua, sen täytyy koskettaa niitä, jotka eniten tarvitsevat yhteiskunnan apua.

Nuorten heikosta äänestysaktiivisuudesta on kannettu huolta. Rahkonen kertoo suurimman syyn nuorten passiiviselle äänestykselle olevan tottumuksen puute.

– Siihen kehittyy tapa. Ei sanomalehteäkään lueta, ellei siihen ole kehittynyt tapaa. Yhtä lailla on tottumus, että käydään äänestämässä. Vanhemmille se perinne on jo muodostunut, hän vertaa.

Politiikka koskettaa perinteisessä mediassa lähinnä suurempia ikäluokkia

Sen lisäksi että suurten ikäluokkien edustajia on tällä hetkellä paljon, he myös äänestävät aktiivisemmin. Jotta nuorten ääni saataisiin kuuluviin, Rahkosen mukaan ehdolle tulisi asettaa samaistuttavia ehdokkaita.

– Esimerkiksi ammattikoulutettuja nuoria ei ole paljonkaan ehdolla.

Nuoret tulisi myös kohdata heidän omilla media-alustoillaan. Perinteinen media, jossa suurin osa poliittisesta keskustelusta tapahtuu, on Rahkosen mukaan lähinnä vanhempien ikäluokkien käytössä.

Rahkosen mielestä ensimmäisestä äänestyskerrasta tulisi tehdä innostava perinne, jotta siitä jää muistijälki ja tapa voi alkaa kehittymään.

– Vähän niin kuin vanhojen tanssien tapaan mentäisiin porukalla busseilla äänestämään ja jatkot päälle.

Vuoden 2022 aluevaaleissa vain noin 25 prosenttia 20-vuotiaista käytti äänioikeutensa.