Maija on kolmevuotiaan lapsen äiti, jonka oli alun perin tarkoitus synnyttää alateitse. Hän kuuli kuitenkin tuntemiltaan äideiltä, kuinka kamalia heidän synnytyskokemuksensa olivat olleet. Hän päätti, ettei halua synnyttää alateitse.

– Tunnen erään, jonka sulkijalihas repeytyi alatiesynnytyksessä todella pahasti. Hänen pidätyskyvyssään on edelleen ongelmia, Maija kertoo. Maija esiintyy jutussa vain etunimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Synnytys on mahdollista toteuttaa suunnitellusti sektiolla. Näin toimitaan yleensä lääketieteellisten syiden tai äidin vaikean synnytyspelon vuoksi.

Sektion saaminen Suomessa ei ole helppoa. Maija ja muut juttua varten haastatellut äidit kertovat, että sektiosta joutuu taistelemaan. Monet lääkärit ja kätilöt yrittävät muuttaa äidin mieltä niin, että tämä suostuisi synnyttämään alateitse.

Maija kokee tilanteen kuormittavana ja äärimmäisen stressaavana. Hän joutui odottamaan kauan virallista, kirjallista päätöstä sektiosta ja raskaus ehti edetä pitkälle. Maija joutui aina perustelemaan uudelleen sen, miksi haluaa sektion. Hänestä se oli nöyryyttävää.

Maija ei osannut nauttia raskausajastaan lainkaan, ennen kuin sai kirjallisen päätöksen sektiosta. Hänen päässään pyöri vain yksi ajatus. Mitä, jos synnytys käynnistyy ennen sektiopäätöstä? Silloin hän joutuisikin synnyttämään alakautta.

Sektio vaatii pelkodiagnoosin

Lääkärit ja kätilöt eivät usein suosittele sektiota kuin poikkeustapauksissa, koska pitävät sitä kaiken kaikkiaan riskialttiimpana synnytystapana. Sektiota ei näin ollen voi saada ilman terveydellisiä syitä tai lääkärin tekemää synnytyspelkodiagnoosia. Pelkodiagnoosi tehdään myös niille, jotka eivät pelkää synnytystä vaan valitsevat sektion muista syistä.

Sektioon liittyy komplikaatioiden riski. Esimerkiksi kohtutulehduksen sekä alaraajojen veritulpan riski on suurempi sektion jälkeen. Myös toipuminen sektiosta saattaa kestää pidempään kuin alatiesynnytyksestä palautuminen.

Synnytyspelkoihin keskittyvien Nyyttiryhmien ohjaaja, psykologi Maiju Tokola kertoo, että synnytykseen liittyviä pelkoja on laidasta laitaan.

– Yleisimpiä ovat synnytykseen liittyvä hallitsemattomuus, kipu sekä toimenpiteet, Tokola sanoo.

Osa odottajista pelkää myös sektiota. Maija ja muut naiset mainitsivat lähes poikkeuksetta myös pelon siitä, että lapselle tapahtuisi jotain alatiesynnytyksen aikana.

Pelkoa hoidetaan ensisijaisesti pelkopoliklinikalla. Paikalla keskustelemassa ovat synnytyslääkäri ja kätilö. Mikäli pelkopoliklinikalla käymisestä ei ole tarpeeksi apua, voidaan raskaana olevalle kirjoittaa lähete Nyyttiryhmään. Tokolan mukaan ryhmistä on hyviä kokemuksia ja useat synnytyspelkoiset ovat lopulta päättäneet synnyttää alateitse.

Ryhmästä ei ollut hyötyä Maijalle

Maija kokee, että ryhmät eivät auta sellaisia, jotka ovat päättäneet synnyttää sektiolla. Olisikin tärkeää huomioida paremmin sektiolla synnyttäviä äitejä.

– Raskauteen ja äitiyteen liittyvät asiat kiinnostavat meitä aivan yhtä paljon kuin alakautta synnyttäviäkin äitejä, Maija toteaa.

Maija kertoo tuntevansa useita naisia, jotka ovat päättäneet olla tekemättä lapsia siksi, että he pelkäävät synnytystä ja sektion saaminen on epävarmaa. Hän uskoo, että lapsia syntyisi enemmän, jos sektion saisi automaattisesti pyytämällä.

Haastateltujen naisten kokemukset sairaanhoidon henkilökunnasta vaihtelevat. Lääkärit ja kätilöt olivat joidenkin kohdalla osaavia, empaattisia ja sektiomyönteisiä, kun taas toiset saivat kohdata asenteellisuutta ja negatiivista suhtautumista sektiotoiveeseen liittyen.

–  Minua kohdeltiin synnytyksen jälkeen aivan eri tavalla kuin alateitse synnyttäneitä äitejä. Hoitohenkilökunta oli todella asenteellista. He kommentoivat kipujani sanomalla, että itsepä valitsit sektion ja että ole nyt vain tyytyväinen, että saitte perhehuoneen, Maija sanoo.

Suomessa tehtiin 7526 sektiota vuonna 2018. Näistä synnytyspelkosektioita oli 1725.