Lapset opetetaan tutustumaan tekoälyyn kokemuksella Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden tiedeluokka Linkin ohjelmassa. Linkki on osa LUMA-keskuksen valtakunnallista tiedekasvatus hanketta. Tutustuminen tehdään nuorten edellyttämällä tavalla rakentaen kriittisyyttä tekoälyä ja sen käytäntöjä kohtaan. Opetusmenetelmiä on toistaiseksi verrattain vähän, mutta tekoälyyn tutustutaan leikillisesti, liikunnallisesti ja kokeilemalla erilaisia pieniä ohjelmia.

– Opetuksessa halutaan luoda lapselle itseluottamusta tehtävillä, joissa nuori voittaa tekoälyn. Hah, se vastaa väärin, eikä tiedä minua paremmin – kokemukset vahvistavat kriittisyyden rakentamista, kertoo Linkki-tiedeluokan johtaja Lea Kutvonen.

Tiedekoulutuksen tavoite on toteuttaa tieteenalojen rajat ylittävää tiedekasvatusta kaikenikäisille. Tekniseltä aspektilta voidaan opettaa yksinkertaisesti koneoppimisen mekaniikkaa ja tarkastella tekoälytyökaluja ja aineistoa niiden takana.

– Ymmärrys tekoälystä, hyödyistä ja uhista, tulisi saada läpi ikäluokkien eikä vain kiinnostuneimmille.

Lapset ja nuoret osallistetaan jo varhain, mikä auttaa mediakriittisyyden ja sisällön arvioimisen kehittämisessä. Oppimansa he ymmärtävät ehkä hieman myöhemmin, mutta tärkeää on istuttaa tieteensiemen. Samalla painotetaan vapautta luovuuteen ja tutkimiseen ja hauskanpitoon tieteen parissa.

Tiedekasvatuksen keskeisiä arvoja ovat totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys. Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti lasten arvoihin, asenteisiin ja kokemukseen pystyvyydestä vahvistamalla tietoja ja taitoja perhetaustasta huolimatta. Kutvosen mukaan monesti lapset tulevat harrastustoimintaan korkeasti koulutetuista perhetaustoista.

Lasten ja nuorten tekoälykoulutusta järjestetään Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella tai opintovierailuina kouluissa. Tekoälykoulutus on osa tietojenkäsittelytieteitä ohjelmoinnin lomassa. Kuvituskuva. Kuva: Tommi Saranpää

Sosiaalinen ympäristö on tytöille merkittävä tekijä

Helsingin yliopisto sekä UN women-järjestö ovat todenneet tyttöjen ja naisten vähäisen hakeutumisen teknilliseen koulutukseen. Tiedekasvatuksessa pyritään tavoittamaan erityisesti tyttöjä tietojenkäsittelyn ja tekoälyn koulutuksen piiriin luomalla heille omia opetusryhmiä.

– Jo hyvin varhaisessa iässä imetään sosiaalinen normi. Tytöillä on kiinnostusta mutta uskomus omiin taitoihin voi olla heikompaa kuin pojilla, kun käsitellään miesvoittoista ja poikien normien mukaista aihetta, sanoo Kutvonen.

Sisällöllisesti tyttöjen omat toteutukset eivät poikkea normaalista, vaan muutos on pelkässä sosiaalisessa ympäristössä, jolloin he pärjäävät hyvin ja jopa poikia paremmin. Eniten epävarmuutta aiheuttaa ryhmä- ja ympäristöpaine.

– Jakautuneisuudessa on tärkeää muistaa sanoa tytöille, että sinähän osaat.

Kutvosen mukaan tekoäly leviää nopeasti monien arkeen ja päivittäisiin opintoihin, jonka vuoksi vaadittaisiin tärkeää askelta: laajentaa tekoälyopetusta opettajille. Opettajan olisi hyvä pystyä keskustelemaan aiheesta ja innostaa tutkimaan lisää mahdollisuuksista.