Voimalaitoksen leijupetikattila tarvitsee toimiakseen useita kymmeniä tonneja hiekkaa riippuen kattilan koosta. Käytettäessä masuunikuonaa hiekan tilalla määrä tippuu noin kymmenesosaan.
– 50 tonnin petiin saatetaan vaihtaa päivässä 20 tonnia uutta hiekkaa. Vastaavasti masuunikuonaa täytyy vaihtaa vain muutama tonni, Fescon Oy:n teknologiajohtaja Tapio Klasila sanoo.
Leijupeti ja masuunikuona
– Leijupetikattila on voimalaitoksissa käytettävä suuri polttokattila.
– Leijupetikattilan sisällä suuttimet leijuttavat hiekkaa kattilan sisällä. Hiekka kuumenee 800-900 asteeseen.
– Leijuvan hiekan tehtävänä on saada palaminen mahdollisimman tasaiseksi.
– Korkea lämpötila mahdollistaa kosteiden biopolttoaineiden polton.
– Masuunikuona on terästeollisuuden ylijäämää, josta jalostetaan leijutettavan hiekan kaltaista materiaalia ilman sen haittavaikutuksia.
Voimalaitosteollisuutta kiinnostaa kiertotalous
Masuunikuona syntyy terästeollisuudessa, kun maa-aineksesta erotetaan teräsmalmi. Yli jäävä aines jäähdytetään takaisin kiinteään muotoon. Sen jälkeen se murskataan sopivan kokoisiksi rakeiksi leijupetikäyttöä varten.
Voimalaitosten polttoaineissa ollaan yleisesti siirtymässä biopolttoaineisiin. Biopolttoaine reagoi perinteistä hiiltä helpommin hiekan kanssa. Reaktiot johtavat hiekan jähmettymisiin. Jähmettyessään se häiritsee leijupedin toimintaa ja aiheuttaa alasajoja. Ongelmaa korjataan lisäämällä tuoretta hiekkaa jatkuvasti lisää.
– Kuona kestää lämpöä erinomaisesti eikä sula yhtä helposti kuin hiekka. Masuunikuonasta ei haihdu haitallisia kaasuja hiekan tapaan, Klasila sanoo.
Masuunikuonasta on mahdollista saada laajemminkin hiekan korvaaja
Käyttökelpoisen hiekan hupenemiseen on herätty maailmassa. Hiekkaa kuluu rakennusteollisuuden tarpeisiin jopa 50 miljardia tonnia vuosittain. Sementtiä on osin pystytty korvaamaan masuunikuonalla betonin valmistuksessa. Maanteitä on mahdollista täyttää masuunikuonalla. Vaatteiden hiekkapuhalluksessa voidaan käyttää masuunikuonaa hiekan tilalla.
– Masuunikuonan käyttöarvo on suurimmillaan voimalaitostekniikassa. Voimalaitosten lisäksi betoniteollisuus käyttää masuunikuonaa, Klasila sanoo.
Tie terästehtaalta valmiiksi tuotteeksi on tarkka prosessi
Minkä tahansa terästehtaan kuona-aineista tuotetta ei voida valmistaa. Fescon Oy:n masuunikuona tulee Raahesta SSAB:n terästehtaalta. Tehdas on noin 500 hehtaaria laaja ja pystyy täyttämään koko yrityksen tarpeet. SSAB:n tehtaalta kuonamateriaali kulkeutuu Raahessa Fescon Oy:n omalle tehtaalle. Siellä kuonasta jalostetaan valmis tuote.
– Ulkomaiden viennin osuus on pieni tällä hetkellä. Olemme tulevaisuudessa aloittamassa isoja kohteita Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, Klasila sanoo.
Fescon Oy tuottaa masuunikuonaa noin 20:een voimalaitokseen. Toistaiseksi voimalaitokset sijaitsevat Suomessa. Muissa pohjoismaissa on suunnitteilla masuunikuonalla toimivia voimalaitoksia.