Ensimmäisen vaalikoneen julkaisi Suomessa vuonna 1996 eurovaalien yhteydessä Yle. Se, että tekijät ovat olleet suuria mediataloja alusta saakka, on vaikuttanut Tampereen yliopiston tutkijan Sami Borgin mukaan niiden suosioon.

– Puolueet ja ehdokkaat ovat lähteneet niihin kattavasti mukaan.

Vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä aloitetussa Vaalikoneet 2020 -hankkeessa selvisi, että itse asiassa suurin osa vaalikoneiden käyttäjistä ei hae niistä ensisijaisesti ehdokasta, vaan käyttäjillä on muita motiiveja. Vaalikoneista katsotaan, mitä etukäteen sopiviksi ajatellut ehdokkaat ovat vastanneet, vertaillaan puolueita ja ehdokkaita sekä haetaan varmistusta omille mielipiteille.

– Lisäksi monet katsovat ajanvietteeksi, että kukahan sieltä koneesta nyt tulee, Borg toteaa.

Nuoret ovat tässä poikkeus. He käyttävät vaalikoneita suurimmaksi osaksi siihen, mihin ne on suunniteltu. Vaalikoneen vaikuttavuus äänestyspäätökseen on nuorissa ikäluokissa korkeimmillaan. Mitä vanhempia äänestäjät ovat, sitä vähemmän vaalikone vaikuttaa äänestyspäätökseen.

lähde: Kansalline eduskuntavaalitutkimus 2015

Ehdokas vai puolue?

Suurin osa vaalikoneista on niin sanottuja ehdokasvaalikoneita, joissa kone suosittelee ensisijaisesti sopivinta ehdokasta, ei sopivinta puoluetta. Osassa vaalikoneita on kuitenkin esimerkiksi mahdollisuus verrata suosikkiehdokkaan mielipiteitä puolueen keskimääräisiin mielipiteisiin.

Sitä, tukevatko ehdokasvaalikoneet ehdokaspainotteista äänestämistä, ei ole varsinaisesti tutkittu. Vaalitutkimuksissa on kuitenkin ollut kysymyksiä siitä, voisiko äänestää tiettyä ehdokasta riippumatta siitä, minkä puolueen listalla hän on. Häviävän pieni osa vastaa myönteisesti.

– Juuri kukaan ei sano, että äänestää henkilöä välittämättä puolueesta, Sami Borg huomioi.

Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa on nuorissa ikäluokissa painottunut puoluekeskeisyys. Nuorille on siis tärkeää se, mitä puoluetta ehdokas edustaa.

– Puolueen suosiminen voi johtua siitä, että nuoret tuntevat ehdokkaita sen verran hankalammin, että heidän on helpompi valikoida ensin omia arvoja ja mielipiteitä vastaava puolue. Vasta sen jälkeen valitaan puolueesta itselle sopivin, esimerkiksi nuori ehdokas. Se helpottaa päätöksentekoa.

Olisiko nuorten kannalta siis tilausta puoluevaalikoneelle? Borg vastaa kysymykseen varovaisen myönteisesti.

– Ensin kerrottaisiin, mitä eroja puolueilla on ja valitaan puolue, sitten vasta ehdokas, Borg pyörittelee asiaa.

Vaalikoneen ongelmat?

Kansainvälisesti tutkijat ovat laatineet vaalikoneiden laatustandardit. Niiden pääperiaate on, että vaalikone on läpinäkyvä ja puolueeton. Tutkijoiden laatiman julistuksen mukaan tärkeitä ovat myös pääsy ja saatavuus kaikille kansalaisille sekä kaikille puolueille ja ehdokkaille. Vaalikoneen toteutus ei saa suosia mitään puoluetta tai ehdokasta.

Sami Borg ei näe suuria ongelmia suomalaisissa vaalikoneissa, koska puolueet ja ehdokkaat ovat ainakin isojen medioiden vaalikoneissa kattavasti mukana. Ongelmia syntyisi tutkijan mukaan erityisesti, jos vaalikoneet eivät olisi tarpeeksi kattavia.

– Olemme saaneet Suomessa hyvän alun vaalikoneille, Borg toteaa.