Suomen itsenäisyyden juhlarahaston vuonna 2021 julkaiseman Kasvua tukevat, päästöttömät kehityspolut vuoteen 2050 -raportissa ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää. Ilmastotavoitteiden ja talouskasvun yhdistäminen onnistuvat luontokadon, luonnonvarojen ylikulutuksen ja ilman saastuttamisen estävillä toimilla, kertoo Sitran asiantuntija Samuli Puroila.

– Kestävyyskriisiä täytyy ajatella kokonaisuutena. Pelkästään se ei riitä, että korvataan luontoa kuormittavat fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla.

Kestävyyskriisi tarkoittaa vanhoja toimintamalleja, jossa talouden kasvu perustuu luonnonvarojen tuhlailevaan käyttöön.

Puroilan mukaan tarvitaan oikeanlaisia taloudellisia päätöksiä.

– Päästöjä pitää vähentää ja nieluja kasvattaa. Vaikka Suomessa ja Euroopassa päästöjä on vähennetty samaan aikaan kun talous on kasvanut, niin mittakaava ei ole riittävä.

Globaalisti ilmastotavoitteissa ei olla, kerrotaan Sitran raporteissa. Useat maat eivät ole asettaneet ilmastonmuutoksen torjunnan tukemia tavoitteita ja toimia riittävälle tasolle. Euroopan ja EU-mailla on kunnianhimoisemmat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin fossiilin tuottajamailla, kuten Kiinalla ja Yhdysvalloilla.

Suomalaisten hiilijalanjälki on yksi maailman suurimmista

Tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 on vakavasti uhattuna. Hiilijalanjälki on meillä yksi maailman suurimmista. Etlan eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Olli-Pekka Kuusela pitää maatalouden ja liikenteen päästöjä suurimpana haasteena, jossa hiilijalanjälkeä voidaan pienentää.

– Polttoaineveroa on laskettu alemmaksi, jolloin se ei tue ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Hallitusohjelmassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä, kuinka nielujen kehitystä saadaan EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden mukaiseksi, jatkaa Kuusela.

– Talouskasvua tarvitaan ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Talouskasvun ekologinen kestävyys on kuitenkin suuri haaste.
Suomessa pystytään tuottamaan energiaa fossiilivapaasti, mikä on ilmaston kannalta iso askel oikeaan suuntaan. Sähköntuotannon kautta päästöt on saatu puhtaammaksi ja hiilivapaammaksi. Lisäksi tarvitsemme kiertotaloutta, mikä perustuu jatkuvan uusien tuotteiden valmistamisen sijaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen, kertoo Kuusela.