21-vuotias espoolainen yrittäjä kokee rahastosijoittamisen turvalliseksi tavaksi kerryttää eläkettä

Yrittäjien eläkelain uudistuksessa pyritään huomioimaan laajemmin yrittäjän työmäärästä kertovia asioita. Osaa yrittäjistä kuitenkin pelottaa, että heidän YEL-maksunsa nousevat korkeiksi suppein perustein.

Eläkkeelle jääminen tuntuu 21-vuotiaasta Silja Rotola-Pukkilasta kaukaiselta. Hän aikoo maksaa YEL-maksunsa, kun se on ajankohtaista, mutta jatkaa samalla sijoittamista itsenäisesti.

– Minusta on tärkeää, että vakuutus ei ole olemassa vain vanhuuden varalta, vaan siihen sisältyy myös työkyvyttömyys tai kuolema, hän pohtii.

Hierojaksi keväällä 2021 valmistunut Rotola-Pukkila on toiminut yrittäjänä noin vuoden. Vaikka työtulon alaraja ei ole vielä täyttynyt, hän on seurannut uutisointia YEL-uudistuksesta.

Rotola-Pukkila uskoo, että osa ihmisistä ei välttämättä varautuisi tulevaisuuteen ilman pakottavaa eläkelakia.

Eläkelain uudistus pelottaa

Yrittäjien eläkelain (YEL) uudistus on edennyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Suomen Yrittäjien mukaan esitystä on syytä vielä täsmentää siten, että yrittäjien huoliin saadaan vastattua.

– Pelko on ymmärrettävää, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa.

Se perustuu järjestön tulkinnan mukaan osittain väärään ymmärrykseen esityksen sisällöstä. Monet pelkäävät, että YEL-vakuutuksen hinta nousisi yhtäkkiä korkealle ilman kattavaa arviota yrityksen tilanteesta.

Suomen Yrittäjien kanta on kuitenkin se, että lakiuudistuksen toteutuminen on parempi vaihtoehto kuin se, että eläkeyhtiöt jatkavat YEL-työtulojen tarkastamista nykyisen lain mukaan.

Uudistuksen jälkeen huomioitaisiin enemmän yrittäjän työpanoksen arvosta kertovia asioita ja yrityksen taloudellisia tunnuslukuja, kuten asiakkaiden määrä ja yrittäjän liikevaihto. Lisäksi YEL-työtulo voisi nousta ensimmäisessä uudistuksen jälkeisessä tarkastuksessa korkeintaan 20 prosenttia tai 8 000 euroa. Nykyisessä laissa ei ole rajoituksia korotuksille.

Eläkesijoittamisessa tärkeää on hajauttaminen

Suurin osa suomalaisten rahoista on talletustileillä, kerrotaan Suomen Pankin tiedotteessa. Näistä yli 113 miljardista eurosta 92 prosenttia on käyttötileillä.

Viime kesäkuussa käyttötilien keskikorko oli 0,02 prosenttia ja inflaatio 7,8 prosenttia. Reaalikorko oli siis negatiivinen ja talletusten arvo laski.

– Eihän tuolle rahalle tuottoa saa tällä hetkellä, toteaa Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.

Suomalaisten osakesijoittajien määrä on Aaltosen mukaan kasvanut viime vuosina. Sijoittamiseen liittyviin riskeihin kannattaa tutustua etukäteen.

– Hajauttaminen on tärkeää maantieteellisesti. Myös toimialoittaista ja ajallista hajauttamista kannattaa tehdä.

Rotola-Pukkila istuu sohvalla labradorinnoutajansa Stellan kanssa.

Silja Rotola-Pukkilaa on aina kiehtonut yrittäjyyden tuoma vapaus. Yrittäjäksi ryhtyminen koronan ja inflaation keskellä on kuitenkin ollut haastavaa.

Rahastot tuntuvat turvallisemmalta kuin eläkeyhtiöt

Eläkeyhtiöiden toiminta on Silja Rotola-Pukkilalle suhteellisen tuntematonta aluetta. Hän kokee rahastosijoittamisen turvallisemmaksi vaihtoehdoksi eläkkeen kerryttämiselle.

– Aloitin sijoittamisen kaksi tai kolme vuotta sitten. Luin tietoa netistä, kuuntelin podcasteja ja lähdin sitten rohkeasti sijoittamaan, Rotola-Pukkila kertoo.

Talouden alamäki on tehnyt loven hänen sijoituksiinsa. Rotola-Pukkila kuitenkin uskoo, että tilanne ei ole pysyvä. Hän pitää siksi katseensa kaukana tulevaisuudessa.