Vähälumisuus uhkaa talven leikkejä

Lumileikit ovat nimetty eläväksi perinnöksi, jonka suojelutarve on herättänyt keskustelua. Ovatko lumiukot ja -lyhdyt katoamassa lasten talvista?

Etelä-Suomessa pysyvän lumikauden pituus on lyhentynyt talvien lämmettyä keskimäärin kuusi päivää ja kaikkien lumipäivien lukumäärä on vähentynyt melkein viisi päivää joka vuosikymmenes. Anna Luomaranta Ilmatieteen laitoksesta on huomannut nämä muutokset Suomen talvissa.

– Määrät saattavat kuulostaa vähäisiltä, mutta suunta on selkeästi laskeva, eikä sitä voi selittää satunnaisvaihtelulla.

Ilman tilastojen tutkimista lumitilannetta on vaikea havainnoida, koska vuosien välinen vaihtelu on hyvin suurta erityisesti Etelä-Suomessa. Toissa talvena lunta ei ollut juuri ollenkaan, kun taas viime vuonna lunta oli runsaasti. Yleistymässä ovat kaudet, joiden aikana lunta sataa muutamaksi päiväksi ja sulaa taas pois.

– Sellaiset talvet mitä, nykyään pidämme normaali lumisina olisivat aiemmin saattaneet tuntua vähälumisilta.

Ilmastonmuutoksen edetessä sateiden määrä kasvaa varsinkin talviaikaan. Koska Pohjois- ja Itä-Suomessa on riittävän kylmää, lisääntyneet sateet ovat siellä tulleet toistaiseksi vielä lumena. Etelä- ja Länsi-Suomessa talvien vesisateet ovat lisääntyneet.

Lumileikkejä on ehdotettu suojelukohteeksi

Protect Our Winters Finland järjestö työskentelee talvien suojelemiseksi. Se järjesti kampanjan talvella 2019, keräämällä nimiä vetoomukseen, jossa vaadittiin lumileikkejä lisättäväksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

– Tavoitteena oli herätellä erityisesti tiede- ja kulttuuriministeriötä, kertoo POW Finlandin varapuheenjohtaja Niklas Kaskeala.

Seuraavaan helmikuuhun mennessä yli 20 000 suomalaista oli allekirjoittanut vetoomuksen, joka luovutettiin silloiselle tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle (kesk.).

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Unescon listalle pääseminen tarkoittaisi Suomen sitoutumista toimenpiteisiin lumileikkien suojelemiseksi ja perinteen siirtämiseksi sukupolvelta toiselle. Ensimmäisenä Suomesta Unescon luetteloon nimettiin saunaperinne vuonna 2020.

Seuraavan haun ajankohta päätetään pian

Suomessa esimerkkejä aineettomasta kulttuuriperinnöstä kerätään Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön wikiluetteloon. Avoimessa luettelossa yhteisöt esittelevät omaa aineetonta kulttuuriperintöään. Nämä kohteet voivat hakea kansalliseen luetteloon, jossa on tällä hetkellä 64 kohdetta. Lumileikit lisättiin luetteloon vuonna 2020.

Seuraavassa vaiheessa on mahdollisuus osoittaa halunsa päästä Unescon kansainvälisiin luetteloihin.  Museovirasto esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotukset kohteista, jotka noudattavat vahvimmin kansallisia painopisteitä ja joilla olisi parhaat edellytykset tulla valituksi Unescon luetteloihin.

– Tärkeintä on osoittaa jo valmisteluvaiheessa, kuinka osallistavaa toiminta on suojelutoimien osalta perinteen harjoittajien keskuudessa ja kuinka suojelua edistetään, kertoo Leena Marsio

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää pian milloin avataan seuraava haku Unescon listaan.