Mikä muuttuu, jos kestomenestyjä kokoomus ei voita vaaleja Helsingissä?

Vuosikymmeniä pääkaupungin suurimpana valtuustoryhmänä säilyneellä kokoomuksella on tulevissa alue- ja kuntavaaleissa haastavat lähtökohdat Helsingissä.

Helsingin suurimman valtuustoryhmän kokoomuksen vaaliohjelma painottaa työtä, yrityksiä ja taloutta. Jos kokoomus menettäisi asemansa suurimpana, muuttuisivat esimerkiksi kaupungin budjettineuvottelut, joissa puolue on perinteisesti pitänyt puheenjohtajuuden ja huolehtinut yhdessä muiden valtuustoryhmien kanssa talouden raameista.

– Helsingin valtuustossa ei ole sellaista polarisaatiota, mikä näkyy valtiotasolla. Täällä puolueet yleensä pystyvät mielestäni oikein hyvinkin yhteistyöhön, sanoo Helsingin RKP:n ryhmänjohtaja Nora Grotenfelt.

Grotenfelt on sitä mieltä, että yhteistyön näkökulmasta ei ole merkitystä, onko kokoomus suurin. Helsingissä pystytään hänen mukaansa toimimaan yli puoluerajojen, vaikka toisinaan äänestyksissä näyttäytyy selkeä jako vasemman ja oikean välillä.

Kokoomuksen kaupunginvaltuutetuista ulkoministeri Elina Valtonen ja väistyvä pormestari Juhana Vartiainen keräsivät edellisissä kuntavaaleissa yhteensä lähes 30 000 ääntä. Tällä kertaa kumpikaan heistä ei ole ehdolla.

Kokoomus on ollut suurin tai jaetusti suurin ryhmä Helsingin valtuustossa vuodesta 1976 alkaen. Tulevissa vaaleissa lähtötilanne on haastava, mutta puolueessa uskotaan työntekoon.

– Toivomme, että helsinkiläiset suovat meille luottamuksensa, ryhmänjohtaja Maarit Vierunen (Kok.) kommentoi.

Päättyvällä kaudella kokoomuksella on valtuustossa 23 paikkaa. Toiseksi suurin ryhmä on vihreät, jolla on 18 edustajaa. Neljissä edellisissä vaaleissa kärkikaksikko on pysynyt samana.

Helsingin kuuden suurimman valtuustoryhmän paikkamäärät 2000-luvulla.