Yhteiskuntatieteiden tohtori ja tutkija Pia Vuolannon mielestä täydentävät hoitomuodot vaativat vielä enemmän tutkimusta ja tarkastelua yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän ajattelee, että ilmiö saattaa olla laajempi mitä uskommekaan ja sen ymmärtämiseksi tarvitaan avointa keskustelua.

Vuolanto on tutkinut muun muassa tieteeseen liittyviä kiistoja ja rokotekriittisyyttä.

Vuonna 2014 kerätyn aineiston mukaan 35 prosenttia suomalaisista oli käyttänyt jotain täydentävää hoitomuotoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämä selviää tutkimuksesta, jossa Vuolanto kollegoineen selvitti vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitojen suosiota.

Monissa tutkimuksissa täydentäviksi hoidoiksi määritellään myös esimerkiksi hieronta, jooga ja mindfulness.

–  Jos vaihtoehtoisista ja täydentävistä hoidoista ei voida keskustella avoimesti, niin siitä muodostuu sellainen hämärä, musta laatikko.

Aivotyö ja yksilökeskeinen suoritusyhteiskunta ahdistavat 

Sointu Hietala on tarjonnut täydentäviä hoitoja, tarkemmin energiaterapiaa, elinkeinonaan jo lähes kymmenen vuoden ajan.

Hietala puhuu täydentävistä hoidoista, koska hänen tarjoamiensa hoitojen tarkoituksena ei ole hoitaa lääketieteellistä tai lääkinnällistä hoitoa vaativia sairauksia.

Hoidot ovat meditatiivisia, eli ne pohjautuvat esimerkiksi läsnäolo- ja rentoutusharjoituksiin.

Viimeiset kymmenen vuotta vireillä on ollut myös niin sanottu puoskarilaki, joka pyrkii vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitomuotojen tiukempaan valvontaan. Hietala ajattelee, että alan sisällä epäeettisesti toimivat tahraavat rehellisten alanharjoittajien mainetta.

– Kukaan ei voi kääntyä ainoastaan täydentävien hoitojen puoleen, se on epärealistista.

Hietala pitää lakialoitteen nostanutta keskustelua kuitenkin tärkeänä. Hänen mukaansa dialogia aiheesta on pystyttävä käymään.

Syitä hakeutua täydentävien hoitojen pariin voivat Hietalan mukaan olla esimerkiksi elämän teknistyminen ja luontoyhteyden heikentyminen.

Hänen mielestään pahoinvointia aiheuttavat myös nykyajan yksilökeskeisyys ja ajatustyötä painottava työkulttuuri.

–  Kaikki tapahtuu niin paljon päässä. Keholliseen läsnäoloon ja rentoutumiseen mahdollistavaa olemista ei ole tarpeeksi.

Tyytymättömyys saa etsimään uusia vaihtoehtoja

–  Ihmiset hakeutuvat täydentävien hoitojen pariin yksinkertaisesti siitä syystä, että he kokevat hyötyvänsä niistä, tutkija Pia Vuolanto sanoo.

Monet ovat hänen arvionsa mukaan myös uteliaita kokeilemaan täydentäviksi luokiteltavia hoitoja, vaikkei heistä pitkäaikaisia asiakkaita tulisikaan.

– On harvinaista, että vaihtoehtoisilla tai täydentävillä hoidoilla korvattaisiin lääketieteeseen perustuva hoito.

Myös epäluulo ja tyytymättömyys lääketieteelliseen hoitoon ja hoitohenkilökuntaan voivat Vuolannon mielestä olla syitä hakea apua täydentävistä hoidoista.

– Potilas saattaa toivoa, että hoitohenkilökunta ottaisi huomioon enemmän esimerkiksi ravintoon ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat silloinkin, kun hän on hoidattamassa lääkärillä jotakin tiettyä oiretta.

Potilas voi Vuolannon mukaan esimerkiksi kokea, ettei häntä hoideta riittävästi kokonaisuutena tai ettei hän tule kohdatuksi tai kuulluksi lääkärin vastaanotolla.

Vapaus haluta päättää itse omasta hoidostaan onkin hänen arvionsa mukaan yksi tärkeä syy täydentävien hoitojen käyttämiselle.