Tekoälyä hyödynnetään mainonnassa, mutta ihmismielen roolia korostetaan edelleen

Tekoälyn hyödyntäminen on yleistynyt markkinoinnin alalla. Uuteen teknologiaan liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä.

Tekoälyn käytöstä mainonnassa on keskusteltu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi vuonna 2024 Coca-Cola julkaisi tekoälyllä luodun joulumainoksen, joka herätti yleisössä huolta.

Tampereen Yliopiston markkinoinnin tutkijan Johanna Horpun mukaan tekoälyn hyödyntämiseen mainonnassa liittyy sekä etuja että haittoja.

– Tekoälyn käyttö voi olla edullisempaa mainostajille. Sen avulla voidaan luoda tarkemmin kohdennettua mainontaa kuluttajille.

Horpun mukaan tekoälyn avulla voidaan luoda kuvitteellisia maailmoja helpommin, kuin aiemmin. Tekoälytyökalujen avulla kuluttajia pystytään esimerkiksi osallistamaan tuotekehitykseen uudella tavalla.

Tekoälyn käyttöön mainonnassa liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Näitä aiheuttavat esimerkiksi tekijänoikeudet ja yksityisyys.

– Yksi kysymys on, että millä tekoälytyökalut on koulutettu. Valitettavan usein datassa voi esiintyä virheellistä tai yleistävää tietoa, joka saattaa johtaa epätasa-arvoisiin asetelmiin.

Tekoälyn käyttöön liittyy riskejä myös kuluttajien näkökulmasta. Horpun mukaan kuluttajat eivät aina tunnista mainonnassa, että mikä on totta ja mikä ei. Tekoälyllä tuotettu sisältö voi johtaa harhaan ja sillä voidaan manipuloida kuluttajia.

Mainostoimisto Sherpan luova johtaja Tommi Kortesniemi.

Mainostoimisto Sherpan luova johtaja Tommi Kortesniemi.


Tekoälyä tulee käyttää harkiten

Helsinkiläisen mainostoimiston Sherpan luovan johtajan Tommi Kortesniemen mukaan tekoälyä käytettäessä on oltava perillä tietoturva-asioista.

– Paljon puhutaan tekijänoikeuksista, että mitä sinne tekoälylle voi syöttää. Pitää tietää, miten sitä käyttää fiksusti, ettei sieltä ala mitään Aku Ankkoja kopioimaan.

Kortesniemen mukaan ihmisen rooli on edelleen mainonnassa tärkeää. Mainontaa suunnitellessa on oleellista näyttää konkreettisesti, miten tekoälystä saadaan mahdollisimman iso hyöty irti.

– Tekoäly nopeuttaa asioita ja vaikka sieltä saa ideoita, ne ideat voivat olla tavanomaisia ja tylsiä. Napin painalluksella sieltä ei saa mitään irti, vaan pitää käydä pitkiä keskusteluja, kouluttaa ja antaa kontekstia. Ihmismielellä viedään ideoita eteenpäin.

Mainonnan ala tulevaisuudessa

Horpun mukaan riskinä on se, että tekoäly tulee korvaamaan työpaikkoja mainonnan alalla. Hänen mielestään olisi kuitenkin tärkeää, että luovilla aloilla ihmisten panos säilyisi edelleen.

– Tekoäly on hyvä ajansäästäjä. Sen avulla ihmiset saavat keskittyä esimerkiksi luoviin asioihin enemmän. Ainahan markkinoinnin ala on kehittynyt, mutta nyt ollaan tekemässä isoa muutosta ja pitää olla hereillä tässä ajassa, Kortesniemi toteaa.

Kortesniemen mukaan geneerisen sisällön määrän kasvaessa tarvitaan edelleen ihmisten ainutlaatuista luovuutta. Tekoäly ei voi täysin korvata ihmistä.

Tiesitkö?

  • Yksi keskustelu ChatGPT:n kanssa kuluttaa jopa puoli litraa vettä.
  • Vedenkäytön huoli datakeskuksissa nousee esiin muualla maailmassa, mutta Suomessa vesivarannot riittävät ainakin toistaiseksi.
  • Energiaviraston mukaan suuret datakeskukset käyttivät vuonna 2024 vettä Suomessa enintään 4 000 kuutiota. Yhdysvalloissa keskikokoisen datakeskuksen vedenkulutus on yli kymmenkertainen tähän verrattuna.
  • Kylmä ilmasto jäähdyttää datakeskuksia valtaosan vuodesta Suomessa.

Lähde: yle.fi