Toukokuun europarlamenttivaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Näin vaalien alla me Haaga-Helian toimittajaopiskelijat olemme seuranneet tiivisti poliitikkojen esittämiä väitteitä ja pyrkineet pääsemään niiden alkulähteille. Tämä on ollut osa kansainvälistä EUFactcheck-hanketta, jossa tarkastamme esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä.

Hankkeessa on mukana toimittajaopiskelijoita 15 eri maasta, Suomen lisäksi muun muassa Georgiasta, Saksasta, Hollannista, Iso-Britanniasta ja Belgiasta. Haaga-Heliasta mukana on yhteensä 16 opiskelijaa. Hankkeen avulla pyritään torjumaan virheellisen tiedon leviämistä sekä herättämään keskustelua ja kiinnostusta yhteiskunnallisista aiheista.

Faktantarkistus on opettanut meille monia asioita. Opimme, mitä on sinnikkyys, kun pommitimme faktoja laukoneita poliitikkoja viikkokausia puhelimitse tuloksetta. Kestävyytemme parani, kun valvoimme öitä tekstien parissa ja saavuimme seuraavana aamuna aikaisena lintuna toimituskokoukseen. Puhumattakaan päänahoistamme, jotka vahvistuivat jatkuvan hiusten repimisen tuloksena.

Tämän lisäksi ymmärsimme myös seuraavia asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon faktoja tarkistaessa:

1. Konteksti on hyvä pitää mielessä: eli se, mihin suurempaan kokonaisuuteen tai aihealueeseen tarkistettava fakta liittyy. Kun kontekstiin tutustuu jo projektin alkuvaiheessa, on helpompi lähteä pohtimaan, onko valittu väite lopulta liian laaja tai vaikea tarkistaa. Laajemmat aiheet olisi hyvä rajata niin kapealle kuin mahdollista. Tarkistettavaa faktaa ei myöskään saisi koskaan tulkita ilman kontekstia, ei vaikka se kuinka muuttaisi aihetta mielenkiintoisemmaksi.
2. Kun konteksti on selvillä, päätä, mistä kulmista asiaa tutkit syvemmin. Infon luokittelu säästää aikaa, kun voi filtteröidä turhan materiaalin pois jo editoinnissa. Jos infoa on paljon, voi taulukon tai ajatuskartan tekeminen auttaa. Eriväriset post it -laput helpottavat myös hahmottamista.
3. Ennen kun lähdet kirjoittamaan mitään, varmista, että sinulla on kaikki mahdollinen tieto. Säästät vaivaa ja aikaa, kun tekstiä ei tarvitse turhaan kirjoittaa montaa kertaa uudelleen. Tarkistettavasta aiheesta on myös hyvä hankkia tarpeellinen määrä (lue: kaikki mahdollinen) tieto, ennen kuin lähtee tekemään varsinaista faktantarkistusta.
4. Älä luota mihinkään väitettyyn sokeasti! Aina on löydyttävä faktapohjaa, tilastotietoa, asiantuntijan lausunto tai mitä tahansa, joka allekirjoittaa faktat faktoiksi. Ja ennen kaikkea kaiken tämän faktatiedon tulee olla luotettavista lähteistä. Luotettavia lähteitä etsiessä käytä aina lähdekritiikkiä. Alan asiantuntijoilta voi kysyä rohkeasti apua. Jos tarkastettavana on väite, jonka todenperäisyyden selvittämiseksi tulisi ensin kahlata kirjaston arkisto-osasto läpi, voi asiasta tietävän henkilön haastatteleminen olla aikaa, hermoja ja ympäristöä säästävämpi keino. Asiantuntijalla on kokonaiskuva aiheesta, ja hän osaa ottaa huomioon myös eri näkökulmat.
5. Väitteet eivät aina ole suoraan vain totta tai valhetta. Ei kannata sulkea pois vaihtoehtoja, ennen kuin on tehty vaadittava taustatyö ja kaikki mahdollinen väitteen tutkimiseksi.Kaikkia väitteitä ei edes pysty tarkastamaan loppuun saakka. Myös uncheckable on siis vaihtoehto. Yksikään fakta ei ole suoraan oikein tai väärin, jos sen taustoja ei ole tarkastettu riittävästi. On myös hyvä muistaa, että jotkin väitteet ovat niin moniulotteisia, ettei niihin välttämättä tule löytymään yksiselitteistä vastausta tai ne vaativat erittäin laajan tutkimustyön taustakseen.
6. Älä aliarvioi työmäärää – mieluummin varaa enemmän aikaa ja tee huolella, niin loppujen lopuksi säästyt isommilta korjauksilta.

Ja vielä yksi ohje: Nauti!

Faktantarkistus voi olla pohjimmiltaan erittäin silmiä avaava ja tietoa antava kokemus. Parhaimmassa tapauksessa voit faktantarkistuksen päätyttyä huomata, että sinusta on tullut oikea
nippelitiedon asiantuntija.

Uusilla tiedoillasi voit sitten hämmästyttää ja ilostuttaa ystäviäsi tai vaikkapa Tinder-deittiäsi ensimmäisillä treffeillä.

Työryhmä: Tatu Partanen, Minna Nord, Vilja Sorsa ja Sanni Heikkinen