Suomi vastusti Euroopan komission ehdotusta, joka tähtäsi ihmisoikeuksien parantumiseen

Suomi vastusti ennen EU-puheenjohtajuuttaan Euroopan komission ehdotusta, joka tähtäsi ihmisoikeuksien parantumiseen. Tarkoitus oli hyvä, mutta keinot eivät.

Ennen EU-puheenjohtajakauttaan Suomi vastusti ihmisoikeuksien parantumiseen tähtäävää Euroopan komission ehdotusta. Ehdotus koski tuotteita, jotka voivat olla väärinkäytettyinä vaarallisia. Tuotteiden vientiin haluttiin lisätä valvontaa. Suomen mielestä tarkoitus oli hyvä, mutta keinot eivät.

– Suomi ei missään nimessä vastustanut ihmisoikeuksien toteuttamista, päinvastoin. Ehdotuksen toteuttamistapa oli huono, ei tavoite. Pitäisi löytää muita toteuttamiskeinoja, kertoo ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen.

Kaksikäyttötuotteet tarkoittavat esimerkiksi laitteita, teknologioita ja raaka-aineita, joita voidaan käyttää sekä armeija- että siviilitarkoituksiin. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset valvovat kyberturvallisuuslaitteet.

Suomen vastustamat ehdotukset olivat kaksikäyttötuotteiden EU:n oma vientivalvontalista ja listaamattomien tuotteiden loppukäyttövalvonnan laajentaminen ihmisoikeuksiin. Valvontalistoilla olevat kaksikäyttötuotteet tarvitsevat luvan niiden vientiin.

Komission taannoinen ehdotus ei olisi Suomesta saavuttanut tavoitettaan ihmisoikeuksien huomioinnissa. Sen sijaan se olisi esimerkiksi aiheuttanut kilpailukykyhaittaa Euroopalle.

Esimerkiksi oma valvontalista olisi voinut sisältää eri tuotteita kuin kansainvälinen valvontalista. Tällöin kyseisiä tuotteita olisi voitu viedä ilman lupia muualta kuin EU-maista.

Ehdotukset olivat osa suurempaa kaksikäyttötuotteita koskevaa säännöstä. Myöhemmin neuvosto on jo poistanut kyseiset ehdotukset säännöksestä. Nyt Suomella ei ole omaa kantaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana.

Neuvosto on valmis neuvottelemaan kaksikäyttötuotteita koskevasta säännöksestä.

– Neuvosto tulee tekemään parhaansa, jotta lainsäädännön uudistustyössä löydettäisiin ratkaisu tänä vuonna. Se on mahdollisuuksien rajoissa, mutta hyvin vaikea toteuttaa.

Neuvosto tulee neuvottelemaan säännöksestä parlamentin ja komission kanssa, kun parlamentin nimitykset valmistuvat.

  • Vientivalvonta tarkoittaa, että tuotteen saa viedä ulkomaille, mutta siihen tarvitaan lupa.
  • Vientivalvonnan alaiseksi voi tulla valvontalistoilla oleva tuote tai listan ulkopuolinen mahdollisesti suurta joukkoa uhkaava tuote.
  • Valvontalistat ovat listoja, joissa on eritelty kaikki vientiluvan tarvitsevat kaksikäyttötuotteet.
  • Valvontalistat tehdään kansainvälisissä yhteistöissä, joita kutsutaan regiimeiksi. Listoja on neljä.
  • Kansainvälisiä valvontalistoja noudattavat useiden EU-maiden lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea. Jotkut maat eivät kuulu yhteenkään listaan.
  • Kaksoiskäyttötuotteiden vienti ilman tarkkaa valvontaa saattaa edistää ihmisoikeuksien rajoittamista. Tuotteet voivat päätyä esimerkiksi kansalaisten ja toimittajien salakuunteluun ja rajoittamiseen.