Tulevaisuudessa suomalaiset lemmikit kärsivät yhä useammin loisten aiheuttamista taudeista

Il­mas­ton lä­mp­en­em­isen ai­heut­ta­mat ter­veys­hai­tat na­̈k­yvät jo nyt lem­mik­kie­läi­nten hy­vin­voin­nis­sa. Vaik­ka uudet ter­vey­su­hat saat­ta­vat olla va­ka­via­kin, voi nii­hin omal­la toi­min­nal­laan vai­kut­taa.

Jy­vä­sk­yl­äl­äisen opis­ke­li­jan Lumi Ran­nan yorks­hi­ren­ter­rie­rin pentu Hippu kä­rsi kah­dek­san­viik­koi­se­na hur­jan kuu­loi­ses­ta ys­kä­stä. Usei­den tut­ki­mus­ten jä­lkeen yskä osoit­tau­tui keuh­ko­ma­doik­si.

Ke­tuis­ta koi­raan tart­tu­vat keuh­ko­ma­dot ei­vät Suo­mes­sa ole uusi il­miö. Si­sa­̈lo­iset saat­ta­vat kui­ten­kin jat­kos­sa pä­rj­ätä pa­rem­min, kun maa pysyy su­la­na koko vuo­den.

Loi­set viih­ty­vät läm­pe­ne­väs­sä Suo­mes­sa

Kes­kei­siin uh­kiin kuu­luu ul­ko­lois­ten, hyö­ntei­sten ja tau­tien li­säa­̈n­ty­minen ker­too asian­tun­ti­jae­läi­nla­̈a­̈käri Paula Kin­nu­nen.

Il­mas­ton lä­mm­ete­ssä ny­kyi­set ja uudet punk­ki­la­jit kul­keu­tu­vat laa­jem­mil­le alueil­le le­vit­täen eri­lai­sia, myös ih­mi­seen tart­tu­via tau­te­ja. Suo­mes­sa hyvin va­̈ha­̈is­issä mä­ärin esiin­ty­neet kir­put tau­tei­neen li­säa­̈n­tyvät. Sama kos­kee hyt­tys­ten ja mah­dol­li­ses­ti hie­ta­sääs­kien le­vit­tä­miä vaa­ral­li­sia loi­sia.

Va­ka­via en­nen­na­̈k­ema­̈t­tömiä tau­din­ku­via voi syn­tyä, jos eläin saa yh­ta­̈a­ika­ise­sti useam­man tar­tun­nan, esi­mer­kik­si pun­kil­ta.

Troop­pi­set tau­dit saat­ta­vat jat­kos­sa jyl­la­̈tä myös poh­joi­ses­sa

Suo­mes­sa uusia tau­te­ja tu­le­vat ole­maan ai­na­kin hyt­tys­ten vä­li­tyk­sel­lä le­viä­vät iho­na­lais­ma­dot. Madot loi­si­vat lem­mik­kie­läi­mes­sä ai­heut­taen esi­mer­kik­si kyh­my­jä ja muita iho-oi­rei­ta. Iho­na­lais­ma­to tart­tuu hyt­ty­sen vä­li­tyk­sel­lä myös ih­mi­seen.

Uusi punk­ki­la­ji taas voi tuoda Suo­meen esi­mer­kik­si ba­be­sioo­sia eli koi­ran pu­na­tau­tia. Tauti syn­nyt­tää ane­mi­aa, sillä loi­set va­hin­goit­ta­vat veren pu­na­so­lu­ja.

Läm­min ilma saat­taa pa­him­mil­laan va­kiin­nut­taa myös tuon­ti­koi­rien tau­ti­na tun­ne­tun, loi­sen ai­heut­ta­man tar­tun­ta­tau­din leish­ma­nioo­sin, joka syn­nyt­tää esi­mer­kik­si iho-oi­rei­ta.

Kir­put voi­vat jat­kos­sa le­vit­tää monia eri tau­te­ja, jois­ta esi­mer­kik­si iho-oi­rei­na il­me­ne­vä kis­san­raa­pi­ma­tau­ti voi tart­tua myös ih­mi­seen.

Uusia tau­te­ja voi­daan hoi­taa läa­̈kke­ill­ä.

— Ro­kot­tei­ta ja läa­̈kk­eitä ke­hi­te­tään koko ajan sekä eläi­nten että ih­mis­ten tur­vaa­mi­sek­si. Tuot­tei­ta, jotka ovat jo muu­al­la kä­yto­̈ssä voi­daan tar­vit­taes­sa tuoda myös Poh­jois­mai­hin, Kin­nu­nen to­te­aa.

Esi­mer­kik­si leish­ma­nioo­si­ro­ko­te voi­daan tar­peen vaa­ties­sa tuoda ul­ko­mail­ta Suo­meen.

Kun lem­mi­kin ter­vey­des­tä pi­tää hy­vää huol­ta, va­ka­vat­kin uh­ka­ku­vat pie­ne­ne­vät

Il­mas­ton­muu­tok­sen tuo­miin uh­kiin so­peu­tu­mi­nen vaa­tii lem­mi­ki­no­mis­ta­jil­ta jat­kos­sa toi­men­pi­tei­tä.

— Lem­mi­ki­no­mis­ta­jal­le eläi­nla­̈a­̈kä­ri on paras tie­to­lä­hde ja ha­̈nen kaut­taan voi saada to­den­na­̈ko­̈is­intä suo­jaa li­säa­̈n­tyn­eitä ris­ke­jä vas­taan, Kin­nu­nen ker­too.

Kin­nusen mu­kaan jat­kos­sa ul­ko­lois­lä­ä­kit­yks­elle ja punk­ki­suo­jal­le voi olla tar­vet­ta pi­dem­pään kuin ai­kai­sem­min. Pun­kin saat­taa saada tal­vi­sin­kin, sil­lä nii­tä voi esiin­tyä aina kun lä­mp­ö­tila on yli viisi as­tet­ta.

Suo­jan tarve on jo­kai­sen lem­mi­kin koh­dal­la yk­si­lö­ll­inen. Eläin­lää­kä­ri voi yh­des­sä omis­ta­jan kans­sa ar­vioi­da hoi­don tar­peen lem­mi­kin elin­ta­vat huo­mioon ot­taen.

Kun lem­mi­ki­no­mis­ta­ja huo­leh­tii hyvin lem­mik­kin­sä ylei­ses­tä ter­vey­des­tä, suo­jaa hän sa­mal­la it­sen­sä ja la­̈he­ise­nsä.

Pitkä pa­ran­tu­mis­pro­ses­si pal­kit­si

Usei­den eläi­nla­̈a­̈k­äri­käynt­ien, ulos­te­näy­tte­iden ja yh­teen­sä nel­ja­̈ky­mme­ntä pä­ivää kes­ta­̈neen lä­ä­kek­uurin jä­lkeen Hippu oli taas ma­do­ton. Pa­ra­ne­mi­nen kesti ko­ko­nai­suu­des­saan la­̈hes kaksi kuu­kaut­ta.

— Omis­ta­ja­na kau­hein­ta oli aika, kun ei tien­nyt, mikä koi­raa vai­va­si, Ranta ker­too.

Koira saat­taa saada loi­sen tu­le­vai­suu­des­sa­kin, mutta sai­ras­tu­mis­ko­ke­muk­sen myötä ti­lan­teen voi koh­da­ta pa­rem­min val­mis­tau­tu­nee­na.