Tulevaisuudessa suomalaiset lemmikit kärsivät yhä useammin loisten aiheuttamista taudeista

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat terveyshaitat näkyvät jo nyt lemmikkieläinten hyvinvoinnissa. Vaikka uudet terveysuhat saattavat olla vakaviakin, voi niihin omalla toiminnallaan vaikuttaa.

Jyväskyläläisen opiskelijan Lumi Rannan yorkshirenterrierin pentu Hippu kärsi kahdeksanviikkoisena hurjan kuuloisesta yskästä. Useiden tutkimusten jälkeen yskä osoittautui keuhkomadoiksi.

Ketuista koiraan tarttuvat keuhkomadot eivät Suomessa ole uusi ilmiö. Sisäloiset saattavat kuitenkin jatkossa pärjätä paremmin, kun maa pysyy sulana koko vuoden.

Loiset viihtyvät lämpenevässä Suomessa

Keskeisiin uhkiin kuuluu ulkoloisten, hyönteisten ja tautien lisääntyminen kertoo asiantuntijaeläinlääkäri Paula Kinnunen.

Ilmaston lämmetessä nykyiset ja uudet punkkilajit kulkeutuvat laajemmille alueille levittäen erilaisia, myös ihmiseen tarttuvia tauteja. Suomessa hyvin vähäisissä määrin esiintyneet kirput tauteineen lisääntyvät. Sama koskee hyttysten ja mahdollisesti hietasääskien levittämiä vaarallisia loisia.

Vakavia ennennäkemättömiä taudinkuvia voi syntyä, jos eläin saa yhtäaikaisesti useamman tartunnan, esimerkiksi punkilta.

Trooppiset taudit saattavat jatkossa jyllätä myös pohjoisessa

Suomessa uusia tauteja tulevat olemaan ainakin hyttysten välityksellä leviävät ihonalaismadot. Madot loisivat lemmikkieläimessä aiheuttaen esimerkiksi kyhmyjä ja muita iho-oireita. Ihonalaismato tarttuu hyttysen välityksellä myös ihmiseen.

Uusi punkkilaji taas voi tuoda Suomeen esimerkiksi babesioosia eli koiran punatautia. Tauti synnyttää anemiaa, sillä loiset vahingoittavat veren punasoluja.

Lämmin ilma saattaa pahimmillaan vakiinnuttaa myös tuontikoirien tautina tunnetun, loisen aiheuttaman tartuntataudin leishmanioosin, joka synnyttää esimerkiksi iho-oireita.

Kirput voivat jatkossa levittää monia eri tauteja, joista esimerkiksi iho-oireina ilmenevä kissanraapimatauti voi tarttua myös ihmiseen.

Uusia tauteja voidaan hoitaa lääkkeillä.

— Rokotteita ja lääkkeitä kehitetään koko ajan sekä eläinten että ihmisten turvaamiseksi. Tuotteita, jotka ovat jo muualla käytössä voidaan tarvittaessa tuoda myös Pohjoismaihin, Kinnunen toteaa.

Esimerkiksi leishmanioosirokote voidaan tarpeen vaatiessa tuoda ulkomailta Suomeen.

Kun lemmikin terveydestä pitää hyvää huolta, vakavatkin uhkakuvat pienenevät

Ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin sopeutuminen vaatii lemmikinomistajilta jatkossa toimenpiteitä.

— Lemmikinomistajalle eläinlääkäri on paras tietolähde ja hänen kauttaan voi saada todennäköisintä suojaa lisääntyneitä riskejä vastaan, Kinnunen kertoo.

Kinnusen mukaan jatkossa ulkoloislääkitykselle ja punkkisuojalle voi olla tarvetta pidempään kuin aikaisemmin. Punkin saattaa saada talvisinkin, sillä niitä voi esiintyä aina kun lämpötila on yli viisi astetta.

Suojan tarve on jokaisen lemmikin kohdalla yksilöllinen. Eläinlääkäri voi yhdessä omistajan kanssa arvioida hoidon tarpeen lemmikin elintavat huomioon ottaen.

Kun lemmikinomistaja huolehtii hyvin lemmikkinsä yleisestä terveydestä, suojaa hän samalla itsensä ja läheisensä.

Pitkä parantumisprosessi palkitsi

Useiden eläinlääkärikäyntien, ulostenäytteiden ja yhteensä neljäkymmentä päivää kestäneen lääkekuurin jälkeen Hippu oli taas madoton. Paraneminen kesti kokonaisuudessaan lähes kaksi kuukautta.

— Omistajana kauheinta oli aika, kun ei tiennyt, mikä koiraa vaivasi, Ranta kertoo.

Koira saattaa saada loisen tulevaisuudessakin, mutta sairastumiskokemuksen myötä tilanteen voi kohdata paremmin valmistautuneena.