Ju­ko­lan vies­ti jär­jes­te­tään tänä vuon­na Kau­ha­van len­to­ken­täl­lä. Avoi­mel­la alu­eel­la myrs­kyt, trom­bit ja muut pyör­re­vir­tauk­set is­ke­vät hel­pom­min.

− Ju­ko­lan vies­tis­sä on ollut useam­pa­na vuon­na trom­bi il­miöi­tä ja len­toon on läh­te­nyt pie­nem­piä telt­to­ja, myös vettä on ker­ty­nyt nilk­koi­hin asti, ker­too Lakia-Ju­ko­lan jär­jes­tys­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Jukka-Pekka Sor­vis­to.

Yksi va­lin­ta­kri­tee­ri ki­sa­paik­ko­jen myön­tä­mi­sel­le on py­sä­köin­ti­pai­kat, joi­den on kes­tet­tä­vä sään vaih­te­lu­ja. Ai­kai­sem­min py­sä­köin­tia­luei­na on käy­tet­ty vil­je­ly­käy­tös­sä ole­via pel­to­ja, jotka ovat ai­heut­ta­neet on­gel­mia, ker­too Sor­vis­to.

− Tänä vuon­na on poik­keuk­sel­li­nen ti­lan­ne, koska saam­me kaik­ki py­sä­köin­nit as­fal­til­le. Len­to­ken­täl­lä si­jait­see myös Il­ma­tie­teen lai­tok­sen ha­vain­toa­se­ma, josta saam­me ajan­koh­tai­set sää­en­nus­te­teet.

Sor­vis­ton mu­kaan haas­tei­ta ta­pah­tu­ma­pai­kal­le syn­tyy iso­jen telt­to­jen asen­ta­mi­ses­ta as­falt­tia­lueil­le. Telt­to­jen kiin­ni­tyk­siin tar­vit­sem­me eri­kois­kiin­ni­tyk­siä, ja te­räk­si­siin kont­tei­hin uk­ko­sen­joh­dat­ti­mia. Säh­kö­kat­kok­sia var­ten, täy­tyy myös va­rau­tua va­ra­vir­ta­läh­tei­siin.

Viime vuo­den elo­kuus­sa brit­ti­läi­sen De­pec­he Mode -yh­tyeen Hel­sin­gin-kon­sert­ti pe­rut­tiin myrs­kyn takia. Ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jä Live Na­tion pe­rus­te­li pää­tös­tä työn­te­ki­jöi­den, ylei­sön ja tuo­tan­non tur­val­li­suu­del­la.

− Tur­val­li­suus- ja pe­las­tus­suun­ni­tel­mis­sa olem­me val­mis­tau­tu­neet sään ääri-il­miöi­hin ja pys­tym­me no­peal­la ai­ka­tau­lul­la rea­goi­maan sään muut­tu­mi­seen. Pys­tym­me esi­mer­kik­si avaa­maan la­vo­jen ja telt­to­jen kan­kai­ta, las­ke­maan la­vasc­ree­ne­jä ja li­sää­mään la­va­pai­no­ja, ker­too Wa­des­sa Oy:n ope­ra­tii­vi­nen joh­ta­ja Ni­ko­las Pa­ju­nen. Wa­des­sa Oy tar­jo­aa ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­mi­seen liit­ty­viä pal­ve­lui­ta muun muas­sa Qs­toc­kil­le.

Suo­mes­sa sään ääri-il­miöt nä­ky­vät myrs­ky­tu­hois­sa ja tul­vis­sa

Il­mas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na Suo­mes­sa sa­de­mää­rät kas­va­vat kaik­ki­na vuo­de­nai­koi­na, mutta eni­ten tal­viai­kaan. Ke­sä­ai­kaan rank­ka­sa­tei­den odo­te­taan voi­mis­tu­van, vaik­ka sa­de­päi­vien lu­ku­mää­rä ei kasva.

− Tois­tai­sek­si myrs­ky­jen mää­ris­sä ei olla ha­vait­tu mer­kit­tä­viä muu­tok­sia, mutta on mah­dol­lis­ta ja jopa ihan ole­tet­ta­vaa, että myrs­ky­tu­hot kas­va­vat, ker­too Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tut­ki­ja Anna Luo­ma­ran­ta.

Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen vai­kut­taa esi­mer­kik­si rou­ta­ker­rok­sen ohe­ne­mi­seen ja tämä ai­heut­taa hel­pom­min myrs­ky­tu­ho­ja. Myrs­ky­tu­ho­ja syn­tyy, kun routa ei ank­ku­roi puita maa­pe­rään kiin­ni, jonka seu­rauk­se­na puut kaa­tu­vat hel­pom­min.