Sään ääri-ilmiöiden vaikutus tapahtumatuotannossa – Tulvat ja myrskytuhot yleistyvät Suomessa

Tänä vuonna Jukolan viestissä saadaan järjestettyä kaikki pysäköinnit asfaltille, mutta tapahtumapaikkana lentokenttä tuo uusia haasteita.

Jukolan viesti järjestetään tänä vuonna Kauhavan lentokentällä. Avoimella alueella myrskyt, trombit ja muut pyörrevirtaukset iskevät helpommin.

− Jukolan viestissä on ollut useampana vuonna trombi ilmiöitä ja lentoon on lähtenyt pienempiä telttoja, myös vettä on kertynyt nilkkoihin asti, kertoo Lakia-Jukolan järjestystoimikunnan puheenjohtaja Jukka-Pekka Sorvisto.

Yksi valintakriteeri kisapaikkojen myöntämiselle on pysäköintipaikat, joiden on kestettävä sään vaihteluja. Aikaisemmin pysäköintialueina on käytetty viljelykäytössä olevia peltoja, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia, kertoo Sorvisto.

− Tänä vuonna on poikkeuksellinen tilanne, koska saamme kaikki pysäköinnit asfaltille. Lentokentällä sijaitsee myös Ilmatieteen laitoksen havaintoasema, josta saamme ajankohtaiset sääennusteteet.

Sorviston mukaan haasteita tapahtumapaikalle syntyy isojen telttojen asentamisesta asfalttialueille. Telttojen kiinnityksiin tarvitsemme erikoiskiinnityksiä, ja teräksisiin kontteihin ukkosenjohdattimia. Sähkökatkoksia varten, täytyy myös varautua varavirtalähteisiin.

Viime vuoden elokuussa brittiläisen Depeche Mode -yhtyeen Helsingin-konsertti peruttiin myrskyn takia. Tapahtumajärjestäjä Live Nation perusteli päätöstä työntekijöiden, yleisön ja tuotannon turvallisuudella.

− Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa olemme valmistautuneet sään ääri-ilmiöihin ja pystymme nopealla aikataululla reagoimaan sään muuttumiseen. Pystymme esimerkiksi avaamaan lavojen ja telttojen kankaita, laskemaan lavascreenejä ja lisäämään lavapainoja, kertoo Wadessa Oy:n operatiivinen johtaja Nikolas Pajunen. Wadessa Oy tarjoaa tapahtumajärjestämiseen liittyviä palveluita muun muassa Qstockille.

Suomessa sään ääri-ilmiöt näkyvät myrskytuhoissa ja tulvissa

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa sademäärät kasvavat kaikkina vuodenaikoina, mutta eniten talviaikaan. Kesäaikaan rankkasateiden odotetaan voimistuvan, vaikka sadepäivien lukumäärä ei kasva.

− Toistaiseksi myrskyjen määrissä ei olla havaittu merkittäviä muutoksia, mutta on mahdollista ja jopa ihan oletettavaa, että myrskytuhot kasvavat, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomaranta.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa esimerkiksi routakerroksen ohenemiseen ja tämä aiheuttaa helpommin myrskytuhoja. Myrskytuhoja syntyy, kun routa ei ankkuroi puita maaperään kiinni, jonka seurauksena puut kaatuvat helpommin.

Myrskypuuskat ovat aiheuttaneet Suomessa esimerkiksi seuraavaa:

 

15 m/s

• Ihmisille riski jäädä kaatuvien puiden alle
• Junat ja raitiovaunut myöhästelevät

17 m/s

• Yksittäisiä rakennusten kattopeltejä irtoaa osittain. Puita kaatuu rakennusten päälle.
• Huonon näkyvyyden ja liukkauden takia autoilla suuri törmäysriski teillä oleviin esteisiin.

20 m/s

• Pitkät sähkökatkot voivat aiheuttaa ongelmia; esimerkiksi ihmisiä jäädä hisseihin, yleiset tilat pimentyä, matkapuhelinyhteydet saattavat katketa.
• Satamassa kontteja voi pudota kasasta. Opastekyltit voivat irrota tuulessa.

25 m/s

• Runsaasti kattovaurioita, myös savupiipuille vaurioita. Rakennusten ikkunat saattavat särkyä. Parvekelasit voivat irrota.

28 m/s

• Kevytrakenteinen ulkorakennus voi siirtyä paikoiltaan.
• Laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkokset mahdollisia.

 

Lähde: Ilmatieteenlaitos