Työssäkäynnistä opintojen ohella on eniten hyötyä, jos opiskelija pääsee tekemään oman alansa töitä. Työskentely omalla alalla auttaa opiskelijaa saamaan jalkansa oven väliin jo opintojen aikana. Tällöin opiskelijat eivät koe työssäkäynnin haittapuolia ongelmana. Esimerkiksi mahdollisesta opintojen viivästymisestä huolimatta he uskovat pääsevänsä sujuvasti työelämään valmistumisen jälkeen.

Kaikille tilanne ei kuitenkaan ole yhtä suotuisa.

— Opiskelijat ovat eri arvoisessa asemassa sen suhteen, että onko olemassa töitä, joita voidaan tehdä joustavasti opintojen ohessa ja opintojen ehdoilla. Tämä riippuu sekä koulutusohjelmasta että siitä, missä päin Suomea asuu, sanoo opetusneuvos Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Vaikka opiskelija ei pääsisi tekemään oman alansa töitä, niin muustakin työstä koetaan olevan jossain määrin hyötyä. Työt kehittävät muun muassa yleispäteviä työelämätaitoja.

Työnteon huonot puolet tulevat esiin, jos työmäärä on liian suuri. Pahimmassa tapauksessa opiskelija ei jaksa enää opiskella. Jos opiskelija työskentelee paljon tehtävissä, jotka eivät vastaa hänen alaansa, hänen motivaationsa opintoja kohtaan saattaa laskea. Tällöin myös opintojen eteneminen on vaarassa hidastua.

Toimeentulo ensisijainen syy työntekoon

Eurostudent VII-tutkimuksen mukaan päätoimisista ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 47 prosenttia käy opintojen ohessa töissä. Jopa 68 prosenttia opiskelijoista kokee, ettei heillä olisi varaa opiskella ilman työssäkäyntiä.

Tutkimuksessa yli 90 prosenttia työssäkäyvistä opiskelijoista oli samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että työssäkäynnin syynä on elämisen rahoittaminen.

Piiroisen mukaan kaikilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus toimeentuloon, joka mahdollistaa sen, että opiskelija voi halutessaan suorittaa ainoastaan korkeakouluopintoja. Tämä on kuitenkin hankalaa erityisesti siksi, että etenkin asumiskustannukset suurilla paikkakunnilla voivat kasvaa isoiksi.

Taloudellisten syiden lisäksi työskentelyyn motivoi työkokemuksen hankkiminen ja työllistymisen varmistaminen opintojen jälkeen. Joissain tapauksissa työelämään vetävät myös alan hyvät työmarkkinat.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Juhani Saaren mukaan etenkin opintojen alkuvaiheessa opiskelu lähtee siitä oletuksesta, että se on päätoimista. Alakohtaiset erot tässä voivat kuitenkin olla suuria. Jotkut alat ovat joutuneet toisia enemmän taipumaan siihen, että opiskelijoita ei saa edes opintojen alkuvaiheessa sitoutumaan täysipäiväiseen opiskeluun.

— Ilmeisin esimerkki tällaisista aloista ovat tietojenkäsittely- ja ICT-alat, joissa oman alan töihin suorastaan revitään luentosalien penkiltä, Saari sanoo.

Opiskelijoiden työssäkäyntiprosenttien vaihteluja selittää esimerkiksi opintotukijärjestelmän muutokset sekä aloilla kulloinkin vallitsevat työmarkkinatilanteet.

Lähde: Eurostudent VII-tutkimuksen artikkeli, ’’Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa?’’

Koulutuspolitiikka kannustaa nopeaan valmistumiseen

Viime aikaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa siirtymä työelämään, oman alan töiden löytyminen ja opintojen työelämälähtöistäminen on ollut isossa roolissa.

Kaisu Piiroisen mukaan korkeakoulut ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että koulutusrakenteet olisivat joustavia ja että opiskelijoilla olisi mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun.

Korkeakoulut ovat pyrkineet mahdollistamaan esimerkiksi opintopisteiden suorittamisen myös muista korkeakouluista. Lisäksi avoimen korkeakoulutuksen polkuopinnot, joiden kautta voi pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi, ovat lisääntyneet.

Joustavilla koulutusrakenteilla voidaan mahdollisesti vauhdittaa valmistumista ja näin ollen työelämään pääsyä. Myös tukiuudistusten tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Vuonna 2017 tehdyt opintotukiuudistukset rajoittivat tukikuukausien määrää, ja opintojen rahoittamista pyrittiin siirtämään lainapainotteisemmaksi.

— Osa opiskelijoista ei pidä lainapainotteisuuden lisäämisestä opintojen rahoittamisessa ja haluaa välttää lainan ottoa viimeiseen asti. Heille ei jää muuta vaihtoehtoa toimeentulonsa varmistamiseksi kuin hakeutua töihin, sanoo Juhani Saari.

Runsas työssäkäynti voi taas viivästyttää valmistumista. Uudistusten vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä.

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet uudistusten jälkeen, eivät ole vielä ehtineet suorittaa koulutusohjelmiaan loppuun. Näin ollen uudistusten vaikutuksia ei voi vielä juurikaan arvioida.