Valtaosa ihmisistä tekee sosiaalisessa mediassa niin kutsuttua profiilityötä. Spontaaniltakin näyttävät somepäivitykset ovat yleensä suunniteltuja ja myönteiseen suuntaan värittyneitä.

– Tällainen tarkkaan harkittu sisältö on usein myös hankala tunnistaa. Tunnistamme kyllä muokatut kuvat ja trollit aika helposti, mutta aidolta vaikuttava sisältö saattaa huijata meitä, sanoo sosiaalipsykologi Emilia Kujala.

Suomalainen Sara Puhto (@saggysara) havainnollistaa kuvillaan, miltä todellisuus Instagram-kuvien takana näyttää. Kuvakaappaus.

Myös somehiljaisuus on profiiltyötä. Kujalan mukaan tällainen passiivinen somenkäyttö voi olla myös haitallista ja lisätä sosiaalisen median luomia paineita.

– Paras tapa välttää sosiaalisen median aiheuttamia riittämättömyyden tunteita on osallistua itse. Vaikka aktiivinen sisällöntuottaminen sisältää aina arvostelluksi tulemisen riskin, luo se kuitenkin mahdollisuuden tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on.

Omaa somekuplaa kannattaa tarkastella kriittisesti

Sosiaalinen media on tarjonnut uudenlaisen tavan itseilmaisulle. Jos omaa minuutta rakennetaan vastaamaan tietynlaista ihannemielikuvaa, saattavat nuoren henkisen kasvun konfliktit jäädä pienemmälle huomiolle, kirjoittaa Mira Stenhammar pro gradu -tutkielmassaan.

Tutkimusten mukaan ihminen on alttiimmillaan muiden kommenteille 15-vuotiaana. Murrosiässä aivot käyvät läpi muutoksia ja ovat siksi todella haavoittuvassa tilassa.

Psykologi Minna Martin toivoisi, että lapsia opetettaisiin ala-asteelta lähtien tunnistamaan, mille kaikelle sosiaalisessa mediassa voi altistua ja altistaa itseään.

– Somesta saatu ristiriitainen palaute saattaa aiheuttaa häpeää, kun nuori ei osaa käsitellä kunnolla näkemäänsä ja kokemaansa.

Martinin mukaan aikuisenkin on hyvä miettiä, ketä somessa seuraa. Jos jokin somesisältö aiheuttaa ahdistusta tai esimerkiksi riittämättömyyden tunteita, kannattaa sitä vähentää.