Ro­bot­tien in­hi­mil­li­syys on yri­tyk­sen pe­rus­ta­jan Jo­han­na Hem­min­gin mu­kaan tär­ke­ää var­sin­kin, kun on kyse op­pi­mi­ses­ta. Elias on kui­ten­kin sel­väs­ti ro­bo­tin nä­köi­nen eikä pyri mat­ki­maan ih­mis­tä ul­koi­ses­ti. In­hi­mil­li­syyt­tä on li­sät­ty äänen ja liik­keen kaut­ta.

Ro­bo­tin äänen pai­noa muu­te­taan eri koh­de­ryh­mien mu­kaan. Kun Elias opet­taa ai­kui­sia, sen pu­he­ään­tä ma­dal­le­taan. Näin ro­bo­tis­ta saa­daan va­kuut­ta­vam­pi ja vä­hem­män lap­sen­omai­nen. Nuo­rem­pien op­pi­lai­den kans­sa käy­te­tään val­miik­si oh­jel­moi­tu­ja ole­tusää­niä.

Ro­bo­til­ta luon­nis­tuu nor­maa­lit ih­mis­mäi­set liik­keet kuten kä­ve­ly, is­tu­mi­nen ja pään kään­tä­mi­nen. Elias osaa myös tans­sia, vetää jump­paa ja soit­taa il­ma­ki­ta­raa. Pyy­det­täes­sä ro­bot­ti flos­saa ja däp­pää.

Elias esit­te­le­mäs­sä däp­päys tai­to­jaan.

Hem­min­ki ei kui­ten­kaan näe, että ro­bo­tit voi­si­vat kor­va­ta opet­ta­jan. Elias toi­mii luo­kas­sa yh­te­nä op­pi­mi­sen vä­li­nee­nä. Ro­bot­ti ei väsy jank­kaa­maan sa­mo­ja asioi­ta ja siitä voi olla hyö­tyä ryh­mä­ko­ko­jen kas­vaes­sa suu­rik­si.

Var­sin­kin van­hem­mat op­pi­laat nä­ke­vät ro­bo­tin kän­ny­kän tai table­tin kal­tai­se­na lait­tee­na. Esi­kou­lui­käi­set ja nuo­rem­mat saat­ta­vat jos­kus ujos­tel­la ro­bot­tia, ker­too Hem­min­ki.

Nuo­rem­mat nä­ke­vät ro­bo­tin luo­kas­sa enem­män ver­tai­se­naan.

”Aina ei ym­mär­re­tä, että ky­sees­sä on ro­bot­ti ja odo­te­taan, että sen kans­sa voisi ju­tel­la niin kuin ih­mi­sen kans­sa,” Hem­min­ki to­te­aa.

Hem­min­ki toimi ai­kai­sem­min suo­men kie­len opet­ta­ja­na maa­han­muut­ta­jil­le. Hän huo­ma­si, miten vai­ke­aa pu­hu­mi­sen opet­ta­mi­nen oli ja alkoi miet­ti­mään eri rat­kai­su­ja. Hä­nel­lä oli myös ai­kai­sem­paa ko­ke­mus­ta ro­bot­tien kans­sa työs­ken­te­lys­tä.

Suo­ma­lai­nen pe­da­go­giik­ka myy

Suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­ta ar­vos­te­taan ul­ko­mail­la. Tämän Hem­min­ki on huo­man­nut esi­tel­les­sään Elias­ta eri mais­sa.

– Se on edel­leen iso juttu muu­al­la, vaik­ka me suo­ma­lai­set itse sitä ar­vos­tel­laan ja näh­dään niitä asioi­ta, joita pi­täi­si ke­hit­tää,” Hem­min­ki to­te­aa.

Ro­bot­tia on pi­det­tä­vä sil­mäl­lä sen ol­les­sa pääl­lä, jotta se ei lähde liik­keel­le kuul­les­saan pu­heen seas­ta käs­ky­sa­no­ja kuten ”kä­ve­le.”